Kohta on joulu käsillä, vuoden suurin juhla monille ja samalla yksi suurimpia kulutusjuhlia joina moni kotitalous ei budjetteja laske. Muistan kuinka lapsena tuo odotettu juhlapäivä koitti, jolloin syötiin omituisia ja perinteisiä jouluruokia ja tuosta kärsimyksestä sai pitkän odottelun jälkeen availla lahjapaketteja joista paljastui milloin mitäkin.
Jälkeenpäin on vaikeaa löytää järkeä tuolle, olen ilmeisesti kyyninen ja kylmä ihminen, mutta en muista yhtäkään lahjoistani, mutta sen sijaan muistan kyllä sen määrän ihmeellisiä "herkkuja", joita oli syötävä vain koska niin kuului tehdä.
En ole tänä päivänäkään suuri jouluruokien ystävä. Pula-ajan ruokia ja jos ne olisi niin hyviä, niin niitä syötäisiin vuoden ympäri...
Joululahjojen osalta uskon, että lahjat olivat vääriä, siksi niistä ei ole muistoja.
Rahasto-osuuksia, osakkeita lisäksi pakettien sekaan ja nauttisin noista lahjoista vielä tänäkin päivänä ja muistaisin ne myös aivan varmasti.
Nykyisin joulu menee levätessä, villasukat jalassa ja tekemällä joulupukin virkaa lisäansioiden toivossa. Perheen parissa lasi glögiä ja hyvää suklaata, siitä on jouluni tehty.
Ja lahjaksi tulevaisuuden toivoille on laitettu vähän lisää kasvamaan rahastoihin, niiden unohdettavien lahjojen lisäksi.
Hyvää ja rauhallista joulua!
Vauraudesta, rahasta, sijoittamisesta ja elämästä tavallisen suomalaisen miehen subjektiivisesta perspektiivistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Maailma muuttuu, siitä voimme olla varmoja.
Maailma muuttuu. Se onkin ainoa asia mistä voimme olla varmoja. Meidän on syytä muuttua ja sopeutua mukana. Valitettavasti Suomessa on edell...
-
Jos ajatellaaan, että vaurastuminen lähtee omasta halustaan ja vaatii monesti muutoksen. Niin miksi tarvitaan syitä halutakseen rahaa? Onko ...
-
Passiiviset tulot on käsite jolla tarkoitetaan tuloja joiden eteen ei tehdä töitä. Termi on sinänsä harhaan johtava, sillä jotain panostust...
-
Elämän kiertokulkuun kuuluu olennaisesti lapset ja jokainen haluaa osaltaan toimia lastensa hyväksi, joten miksi ei säästäisi ja sijoittaisi...
1 kommentti:
Minä muistan yhden lapsuuteni lahjan, nukkekodin, joka saatiin yhteiseksi sisarusten kanssa kun itse olin vielä alta kouluikäinen. En muista kun nukkekoti saatiin, mutta se oli elämässä mukana vielä teini-ikäisenäkin, koska se toi mukanaan harrastuksen. Kodilla leikkimisen sijaan kun minulle mieluisinta oli rakentaa uusia huonekaluja ja askarrella sisustuselementtejä.
On vaikea kuvitella omille lapsilleen mitään sellaista lahjaa, joka kulkisi mukana vuosien ajan ja kasvaisi lapsen kehityksen mukana tarjoten jokaiselle ikävuodelle mielekästä tekemistä. Ja siksi olen päätynyt tällä kertaa juurikin passiivisiin osakerahastoihin.
Rahasto kasvaa lapsen mukana ja pysyy takuuvarmasti mielessä vielä aikuisenakin.
Hyvää Joulua!
Lähetä kommentti