Rahakone.

Törmäsin termiin rahakone Tony Robbinsin kirjassa: Raha peli haltuun.
Kirjasta itsestään löytyy lukuisia arvosteluita joten en tee siitä yhtä lisää kaikkien muiden jatkoksi.

Ajatus rahakoneesta ei ollut lainkaan uusi, ei ainakaan allekirjoittanelle mutta ehkä tapa jolla hän sen kirjassa esittää on helposti ymmärrettävä ja omaksuttava:
Yksinkertaisuudessaan ajatuksena on syöttää kuvitteelliseen rahakoneeseen harmaata massaa, eli rahaa kunnes rahakone tuottaa voittoa kun sijoitetun rahan määrä on saavuttanut tietyn tason ja tuotoilla on merkitystä niin paljon, että saadut voitot tuottavat tarpeeksi kuluihin.
Rahakoneena toimii tietenkin erilaiset sijoitukset ja niistä saatavat voitot ja lähinnä tuotot.

Olen toteuttanut tuota suunnitelmaa jo jonkin aikaa tietämättä kyseisestä termistä ja vaikka en voi vielä tässä vaiheessa todeta, että toteuttaminen on erityisen helppoa, voin kuitenkin jo sanoa, että ei se ole erityisen vaikeaakaan.
Tuo sijoituksiin syydettävä harmaa massa nimittäin tekee tehokkaasti työtä ja tuottaa päivä päivältä enemmän ja enemmän tuottoa.

Ja jos kirjasuosituksia kuitenkin pitää antaa niin; Babylonin rikkain mies, George S Clasonin kirja  jossa tarinanomaisesti kerrotaan lyhyillä ja selkeillä kertomuksilla perusasiat sijoittamisesta sekä tietenkin tuo kuulemma mainosteeveeltä vaikuttava klassikko: Ajattele oikein ja menesty, Napoleon Hill ja ehkäpä vielä Robert Kiyosakin: Rikas isä köyhä isä.
Näilla kolmella kirjalla saa jo ajatuksia ja oikeanlaista asennetta rahaa sekä vaurastumista kohtaan huomattavasti enemmän kuin neuvoilla suomalaisilta sijoituspankkien sivuilta.

Sinänsä erikoista, että jopa nämä sijoituspankkien neuvojat ja asiaan vihkiytyneet sivustot muistavat mainita aika useinkin, kuinka sijoitusneuvojan neuvoihin kannattaa suhtautua varauksella ja kuinka kulut on erittäin tärkeää pitää minimissä antaen samalla neuvoja joista tuskin on merkittävää apua ja perivät vielä isoja kulujakin palveluistaan.

Mutta ehkä tapamme on hakea helppoa tai hyvin markkinoitua ratkaisua sen näennäisen yksinkertaiuuden vuoksi ja olemme siksi valmiita maksamaan siitä tuottavuuden kustannuksella. Moni käyttää kuitenkin aikaansa teknistä analyysiä tehden tai opettelee laskemaan tunnuslukuja ennen kuin edes ymmärtää perusasioita rahasta tai sijoittamisesta.
-Vähän sama kuin juoksisi maratonista vain viimeisen sata metriä ennen maalia!

Tunnusluvut ja todella monia analyysejäkin on saatavilla jo valmiiksi vaikka kuinka, mutta kukaan ei voi opettaa ajattelemaan tuottavasti ja rakentavasti ilman, että olet itse halukas tuon tiedon selvittämään ja omaksumaan.

Ihmettelen aina suuresti niitä joilla ei ole varaa sijoittaa. Jos ei sijoita tai nosta tulotasoaan tai laske kulujaan, niin ei varaa välttämättä olekkaan. Eli joko elää liian leveästi tai ansaitsee liian vähän.
Ja hyväksi koettu tapa ansaita on sijoittaminen!
Niitä jotka haluavat sijoittaa jonkin summan ja unohtaa sijoituksensa ilman huolenpitoa ja odottavansa rikastuvansa tällä tavoin.
Niitä joita asia ei kiinnosta tai niitä joilla ei ole aikaa odottaa.

Yleensä kuitenkin kuluttaminen kiinnostaa, siihen löytyy aikaa ja yllättävää kyllä lähes aina rahaakin.
Sijoittamalla saisi rahaa lisää myös kulutukseen. Ensin olisi kuitenkin hyvä ansaita, sitten vasta kuluttaa.

Elämä palkkapäivästä palkkapäivään, vain maksakseen laskuilla tilinsä tyhjäksi ja tehden tämän saman kaavan mukaisesti yhä uudestaan ja uudestaan vuosien ajan ilman mitään järjellistä syytä. Samalla toivoen. Toivoen lottovoittoa tai ihmettä tai rikasta Amerikan serkkua tai vaikka saunatonttua. Tuossa on edelleen tänä päivänä turhan monen suomalaisen tapa toteuttaa taloudellista elämäänsä.

Parempi ja toimivampi ratkaisu olisi toivomisen sijaan toimia, muuttaa asioita ja huomata kuinka asiat voivat todella muuttua.

Useita asioita joutuu odottamaan, harvaa saa ilman mitään vaivaa ja jos kuitenkin olettaa elävänsä vaikka vielä viisi vuotta, on erikoista kuulla, että "ei kiinnosta paljonko on viiden vuoden kuluttua".
Ja niin uskomatonta kuin se onkin tätä tapaa puolustetaan jatkuvasti.

Jos todellakin on niin; silloin voi kaiken kuluttaa huoletta, ilman huolta huomisesta ja on ihan selvä paljonko rahaa on käytössä viiden vuoden kuluttua.
Suurinpiirtein saman verran kuin tähän asti, sillä jos mikään ei muutu niin mikään ei muutu.

Toteankin yleensä tuohon, että tätä keskustelua ei käytäisi jos olisit viisi vuotta sitten ajatellut toisin. Raha, vaurastuminen, sijoittaminen ja rikkaus on lähes tabuja vielä yhteiskunnassamme, puhumme niistä häpeillen tai sivuutamme koko asian ja kuitenkin nämä asiat ovat läsnä elämässämme väistämättä.

Itseasiassa suomen kielestä tuntuu puuttuvan jopa hyvät termit rahasta puhumiselle.
Valjasta siis rahakone käyttöösi jo tänään jos et sitä ole jo tehnyt.
Ruoki sitä ahkerasti ja tarpeeksi pitkään ja nauti tuotoista.

Eläke ja tulotaso.

En ole eläkeiässä, vielä. Ja täytyy tunnustaa, että en ole monen muun lailla asiaa juurikaan pohtinut. Mutta se ei tarkoita, että en olisi varautunut. IS oli julkaissut mielenkiintoisen artikkelin jossa esiteltiin haaste kokeilla elämistä kuukauden ajan tulevan eläkkeen summalla. Ja voi sitä valituksen määrää kommenteissa, kuinkas muutenkaan...
Miten on mahdollista, että vieläkin vuonna 2020 Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ollaan hyvin yleisesti siinä uskossa, että ainoa keino vaurastua on palkkatyöstä saatu palkka tai mahdollinen lottovoitto?

Kun tulotasoaan voi kuitenkin nostaa, ei mahdollinen pieni eläkekään tunnu enää niin pelottavalta ajatukselta. Ja jos joku osoittaa tämän varsin hataran ajatusmallin palkkatyöstä saadun palkan ja lottovoitosta haaveilun sekä mahdollisesti pienen eläkkeen heikkouden omalla esimerkillään, kokee kovin moni suorastaan velvollisuudekseen esittää epäluuloista vähättelyä.
Vaikka voisi itsekin toimia aktiivisesti ja parantaa omaa taloudellista hyvinvointiaan. Palkkatyöstä saatu palkka voi olla vaatimaton, mutta silti kokonaisansio tai korvaus merkittävä.
(MSI, Multiple Sources of Income!)

Ei muilta pois ottamalla ja vaatimalla itselleen lisää saa.
Mutta omalla toiminnallaan voi asioihin varmasti vaikuttaa.

Kerronpa salaisuuden jos toisenkin; työnantajan tarkoitus ei ole tehdä työntekijöistään rikkaita, eikä valtion. Näiden asioiden ei tosin pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.
Joten, sijoittaminen, säästäminen vaikkapa viidestä kymmeneen vuotta ja olet osana rakentamassa ja tarjoamassa palveluita, etkä ainoastaan niitä käyttämässä. Tuo aika saattaa tuntua pitkältä, mutta kuitenkin moni käyttää jo asuntolainan maksamiseen huomattavasti pidemmän ajan, asunnon joka ei tuota mitään vaan on kuitenkin lähinnä kuluerä. Ja jos kuitenkin elät tuon mainitun ajanjakson ja kulutat, niin eikö olisi samalla aiheellista ostaa jotain arvoa tuottavaa ja ansaita hiukan enemmän?
Tehokas kuluttaminen ilman tehokasta tuottavuutta ei ole kovin kestävä konsepti.

Tuo aika on oikeastaan tuossa lähinnä siksi, että ehkä se pistää kriittisimpien ihmisten mieliin ajatuksen siitä, että vaaditaan tekoja ja uhrauksia keskimäärin vuosien ajan jotta sijoitukset muuttuvat tuottaviksi. Ei ole olemassa vaurastumista ilman tekoja ja uhrauksia. Ja vaikka olisi mukavaa, että vaurastuminen tapahtuisi yhdessä yössä, kestää se keskimäärin pidempään. Ja mikäli emme tiedä kuinka toimia rahan kanssa, ei mikään raha pysy hallussa myöskään kovin pitkään.

Ei ole valtion tai hallituksen vika, ei työnantajan tai verottajan syytä, että et voisi parantaa taloudellista tilannettasi. Ja jos siihen pystyy muutkin, pystyt sinäkin. Vaurastuminen ei myöskään vaadi hyvää koulutusta tai ylivoimaisia kykyjä tai esimerkiksi erityistä älykkyyttä.
Meillä on lukemattomia esimerkkejä erittäin viisaista ja köyhistä ihmisistä ja toisaalta vähemmän viisaista ja hyvin varakkaista. Näillä asioilla ei ole mitään suoraa yhteyttä toisiinsa.
Menneisyytesi tai kenenkään muun mielipiteen ei myöskään tarvitse olla sinua tai tekojasi määrittelevä asia. Vain sinä voit muuttua, tehdä muutoksen. Ja niin halutessasi voit samalla myös kaiken muuttaa. Ja ennen kaikkea voit muuttua vaikka heti, kunhan sitä todella haluat.

Kaikkea ei toki tarvitse, eikä pidäkään tehdä yksin mutta yhtä varmasti ei kukaan voi tehdä muutosta puolestasi tai haluamattasi.

Rikkailla ja varakkailla on huolia ja vaikeuksia siinä missä köyhilläkin, eikä köyhien huolet ole rahahuolia, vaan huolta siitä, että rahaa ei ole.
Meillä kaikilla on vastoinkäymisemme, mutta ero on siinä kuinka käsittelemme niitä.
Raha ei tee immuuniksi vastoinkäymisille, eikä ketään onnelliseksi.
Mutta sen avulla voi tehdä asioita jotka taas vaikuttavat niin omaan kuin muidenkin elämään.


"Parasta mitä voit tehdä köyhille on se, että et tule yhdeksi heistä"