Vaurasta vuotta 2020!

Mitä jäi mieleen kuluneesta vuodesta? Turbulenttisuus ja markkinoiden hermoilu.
IPO-innostus, jolla ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä realiteetteihin, tosin samalla listautumisia oli todella vähän joten ehkä se osaltaan selittää innostusta.
Odotettiin sitä romahdusta kuin kuuta nousevaa, mutta ei se sitten tullutkaan.
Koska mikään ei ole paikallaan ja on vain kasvua tai taantumaa, on se romahduskin jossain vaiheessa väistämätön. Siis jossain vaiheessa!
Itse en lähtenyt hötkyilemään moisen suhteen, enkä meinaa sen kummemmin tulevaisuudessakaan. Strategiani on muutenkin tunnustelevan passiivinen.
Eli olen jatkuvasti tuntosarvet pystyssä, etsin uusia tapoja ja kohteita koko ajan mutta enimmäkseen kasvatan jo olemassa olevia sijoituksiani, hiljaiseen mutta tasaiseen tahtiin.

Toteutan vanhaa ohjetta ja en sijoita enempää kuin voin menettää.
Ja tarjoaahan mahdollinen romahdus todella hyviä ostopaikkoja.

Jos rahaa on kuitenkin käytettävä, oli markkinatilanne mikä tahansa, on rahaa myös säästettävä ja sijoitettava, oli markkinatilanne mikä tahansa.

Käytettävä niin elämiseen kuin sijoittamiseen.
Jos siis lopetan sijoitukset ja ansaitsemisen, täytyy minun lopettaa myös kuluttaminenkin ja en usko sen olevan mahdollista tai edes tavoittelemisen arvoista.
On kuitenkin vain kaksi keinoa ansaita rahaa; tehdä töitä rahan eteen tai laittaa raha tekemään töitä itsensä puolesta. Tapoja kuinka näitä keinoja toteuttaa on sitten useita.
Parhaimpaan tulokseen pääsee yleensä käyttämällä molempia keinoja samanaikaisesti.

En ole tainnut ikinä tehdä uudenvuodenlupauksia, mutta nyt ajattelin tehdä poikkeuksen.
Joten tässä lupaukseni vuodella 2020:

Yritän olla positiivinen, jatkaa sijoittamista parhaani mukaan ja tavoitella päämääriäni markkinatilanteesta riippumatta sekä oppia enemmän sijoittamisesta ja löytää uusia passiivisen tulon lähteitä.

Joitakin uudistuksia meinaan myös tehdä tähän blogiin, mutta niistä lisää myöhemmin...

Oikein hyvää ja tuottoisaa vuotta 2020 sinulle!

Hyvää Joulua.

Kohta on joulu käsillä, vuoden suurin juhla monille ja samalla yksi suurimpia kulutusjuhlia joina moni kotitalous ei budjetteja laske. Muistan kuinka lapsena tuo odotettu juhlapäivä koitti, jolloin syötiin omituisia ja perinteisiä jouluruokia ja tuosta kärsimyksestä sai pitkän odottelun jälkeen availla lahjapaketteja joista paljastui milloin mitäkin.
Jälkeenpäin on vaikeaa löytää järkeä tuolle, olen ilmeisesti kyyninen ja kylmä ihminen, mutta en muista yhtäkään lahjoistani, mutta sen sijaan muistan kyllä sen määrän ihmeellisiä "herkkuja", joita oli syötävä vain koska niin kuului tehdä.

En ole tänä päivänäkään suuri jouluruokien ystävä. Pula-ajan ruokia ja jos ne olisi niin hyviä, niin niitä syötäisiin vuoden ympäri...

Joululahjojen osalta uskon, että lahjat olivat vääriä, siksi niistä ei ole muistoja.
Rahasto-osuuksia, osakkeita lisäksi pakettien sekaan ja nauttisin noista lahjoista vielä tänäkin päivänä ja muistaisin ne myös aivan varmasti.

Nykyisin joulu menee levätessä, villasukat jalassa ja tekemällä joulupukin virkaa lisäansioiden toivossa. Perheen parissa lasi glögiä ja hyvää suklaata, siitä on jouluni tehty.
Ja lahjaksi tulevaisuuden toivoille on laitettu vähän lisää kasvamaan rahastoihin, niiden unohdettavien lahjojen lisäksi.

Hyvää ja rauhallista joulua!

Valinta on sinun.

Jos ajatellaaan, että vaurastuminen lähtee omasta halustaan ja vaatii monesti muutoksen. Niin miksi tarvitaan syitä halutakseen rahaa? Onko rahan haluaminen huono asia tai tuomittava ja miksi? Köyhyys ja rahan puute ei tuo mitenkään ihmisestä tai ihmisten teoista parhaita esiin.
Puutteella perustellaan usein rikollisia tai vähintäänkin kyseenalaisia tekoja, miksi siis tarvitaan syitä haluta rahaa kun tärkeämpää olisi kysyä syitä olla haluamatta rahaa.

Raha ei varmasti ole ainoa asia elämässä ja ei edes se joka on tärkeintä tai mikä tekee onnelliseksi mutta tärkeää se on. Ei rahan tehtävä ole edes tehdä kenestäkään onnellista, sehän on vain kaupankäynnin väline. Näitä asioita on tärkeä miettiä ja tehdä itselleen selväksi koska yhtä varmasti kuin menestyksesi riippuu sinusta ja ajatusmaailmastasi, on se syynä myös miksi et menestyisi.
Vaurastuminen ennen menestystä on kuin haluaisi syödä kakun ennen leipomista.

Ensin on tavoiteltava keinoja joilla vaurastua. Siinä on lottokansalle pureskeltavaa. Ja kuinka todennäköisempää onkin, että vaurastuu omilla teoillaan kuin arvonnalla, puhumattakaan varallisuuden säilyttämisestä.
Siksi lukeminen, tiedon etsiminen, keinojen löytäminen ja ajatusmaailmansa kehittäminen on tärkeitä tiellä asettamaasi tavoitteeseen.

Huipulle on useita reittejä, mutta ei sellaista mikä ei vaatisi töitä tai uhrauksia. Jokaisen on löydettävä itselleen ja tilanteeseensa sopiva tie. Ilman tavoitteita ei voi onnistua. Lähes kaikki saavutukset syntyy ennalta asetettua tavoitetta kohden työskentelemällä suunnitelman mukaisesti. Ja sen voit todeta helposti miettien jo saavuttamisiasi asioita. Lähes kaikki jos ei kaikki on vaatineet jonkinlaisen suunnitelman ja tekoja ennen toteutumista.

Vaurastuminen pitäisi olla yhtä pakollinen tavoite kuin välttämättömän elinkeinon mahdollistava tulotaso. Miksi siis keksiä mitään tekosyitä miksi ei voisi vaurastua tai rikastua, kun maailma on täynnä esimerkkejä niistä jotka ovat lähteneet aivan tavallisista oloista ja saavuttaneet huomattavaa varallisuutta tai niistä jotka ovat saavuttaneet jotain uskomatonta vaikka olosuhteet eivät ole olleet lainkaan suosiolliset.
Suurin osa näistä "onnekkaista" ei ole yhtään sen onnekkaampia tai viisaampia kuin sinä tai minäkään! Joten on turha yrittää keksiä syitä olosuhteista. Olosuhteet on mitä on, tärkeämpää on se miten toimia näissä olosuhteissa.

Olen usemman kerran joutunut keskusteluun jossa minulle on esitetty, kuinka jotain halutaan ja lopulta todettu, että ei kuitenkaan olla valmiita tekemään siihen tarvittavia uhrauksia. Eli oikeastaan voisi todeta, että ei haluta tarpeeksi!
Jos ei ole valmis tekemään vaadittua, ei voi mitenkään olettaa saavansa tuota muka haluamaansa.

Tietoisesti olen opetellut ajattelemaan asioista positiivisemmin, sillä surkuttelulla ja negatiivisella ajatuksilla voi edesauttaa vain negatiivisia ja surkeita asioita kunnes pahimmillaan hyväksyy nämä asiat osaksi normaalia elämäänsä ja alkaa uskomaan, että tuo on osa joka on itselleen langennut.

Jokainen joutuu itse aktiivisesti tekemään töitä omien ajatuksiensa ja arvomaailmansa suhteen. Valinta on sinun, joko tyydyt siihen mitä saat tai pyrit aktiivisesti kohti tavoitteitasi.
Kummalla tavalla luulet ne paremmin saavuttavasi?