Huipulla tuulee ja on yksinäistä.

Huipulla tuulee ja on vielä yksinäistäkin, sanoo sananlaskut. Väite joka varmasti osaltaan pitää paikkaansa. Ja vastavuoroisesti pohjalla on tunkua.

Tämän todetakseen voi vaikka ajatella surkeutta johon moni hakee helpotusta ja vertaistukea yön pitkinä tunteina kuppilasta, josta löytyy kohtalotovereita ja selkääntaputtelijoita, ymmärtäjiä joiden kanssa on hyvä keksiä syitä miksi jokin asia ei onnistunut tai minkä takia on oikeastaan parempi näin yms. Sen sijaan voisi miettiä strategioita onnistumiseen ja epäonnistumistakin vain keinona löytää parannus niiltä osin.

Kaipaamme hyväksyntää ja toisaalta yhteenkuulumisen tunnetta ja varmaan enemmän kuin milloinkaan, niin silloin kun asiat eivät mene toivotulla tavalla. Usein myös nämä ymmärtäjät jotka perustelevat keksimällä syitä ovat läheisiä ihmisiä joiden tarkoitusperät ovat hyviä.

Miksi siis haluta huipulle? Tarvitaan todella vahva mieli, visio ja uskallusta pyrkiä huipulle. Enää ei ole selkääntaputtelijoita tai ainakin motiivit voivat olla väärien intressien ajamia. Epäilijöitä ja lannistavia kommentteja sen sijaan saa osakseen hyvin paljon. Ihailen jokaista joka on rohkea ja on päättänyt menestyä ja tekee sen eteen aktiivisesti töitä. Ilman rohkeita visionäärejä, yrittäjiä ja sijoittajia maailma olisi todella ikävä paikka. Moni kuitenkin kokee helpommaksi vain jämähtää paikoilleen. Kaikki kuitenkin liikkuu ja aika ei odota, joten paikalleen jääminen on oikeastaan kuin menisi taaksepäin.

Tämän paikalleen jäämisen ei pitäisi olla kenellekään vaihtoehto. Tuhlaamalla kallisarvoisen aikamme, pyrkimättä parempaan, kehittymättä, vie meitä paitsi taaksepäin, ei ole myöskään hyödyksi kenellekään muulle. Vain haluamalla enemmän, tekemällä jotain sen eteen, voimme mitään saavuttaa.

Kannattaa siis pyrkiä huipulle, jos tuulee, niin hyvä se työntää eteenpäin. Vastatuuleen ne lentokoneetkin nousee.

Ai sijoituksista..? Omistamani Aasian rahaston hinta on laskenut noin neljän vuoden takaiselle, joten lisäilen pitkän aikavälin nousu mielessä, kuten myös tasaisin välein lisäilen muiden rahastojen ostoja. Degiron lähdettyä Suomen pörssistä, (Degiro lopettaa suomalaisten osakkeiden kaupankäynnin suomalaisilta asiakkailta.) valtion verokäytäntöjen takia on Suomen sijoitukset aika minimissään. Nordnetin kalliita kaupankäyntihintoja en ole valmis maksamaan. Lisäksi seuraan joitakin yhtiöitä ja itselleni muutamaa uutta toimialaa mahdolliset ostot mielessä. Yritän myydä erästä kiinteistöä, rahoittaakseni muutaman uuden oston, jotka soveltuvat paremmin omaan portfoliooni. Toisaalta kaikki kiinteistöni tuottavat hyvin ja ovat vuokralla, joten niiden suhteen ei ole mitään kiirettä toimenpiteisiin.

John Demartini:

https://www.youtube.com/watch?v=cbjyMfwRCPA&t=361s

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Ja se on oikein!
Usein kuulee puhuttavan hopealusikka taskussa, suuresta perinnöstä tai vaikkapa kuinka raha tulee rahan luokse jne. syinä miksi joillakin on rahaa ja samalla tekosyynä miksi itsellä ei ole. Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Ja miksi siis on oikein, että rikkaat kasvattavat omaisuuttaan kun taas köyhät köyhtyy entisestään?
Kuulostaa äkkiseltään epäreilulta.
On tosiasia, että lähtökohdat ovat ihmisillä erilaiset, jopa Suomen kaltaisessa maassa jossa tuloerot ovat montaa muuta maata pienemmät ja sosiaaliturva osaltaan tasoittaa tuloeroja verotuksen lisäksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tekosyy olla yrittämättä. Päinvastoin!
Olen tavannut ihmisiä joilla on hyväpalkkaiset työt, mutta ei varaa sijoituksille. Koska kaikki menee kulutukseen. Perustellaan tarve isolle omakotitalolle ja hienoille autoille yms. Kuten myös vähempivaraisia joiden kaikki rahat menee, vaikka tulotaso vaihtelee kuukausittain ja senttiäkään ei kuulemma jää. Menot siis kasvavat suhteessa tuloihin.
Sijoittavat ihmiset ovatkin maassamme jokin harvinaislaatuinen porukka jotka miettivät mistä puristaa kuukausittain jokin summa tuottamaan myös tulevaisuudelle. Ja tässä joukossa on kaikista ammateista ja yhteiskuntaluokista ihmisiä, aivan kuten niistäkin joille ei koskaan jää mitään sijoitettavaksi.

Rikkaat harrastavat sijoitustoimintaa tai muuta varallisuutta lisäävää toimintaa josta maksetaan palkkio jossain muodossa, eli vaikuttavat aktiivisesti varallisuutensa tasoon. Jos eivät itse, on joku sen jossain vaiheessa heille tehnyt. Ei mikään varallisuus synny itsestään.
Palkkio maksetaan koska tuolle toiminnalle on laskettu arvo. Jos rikas menettää syystä tai toisesta varansa, hän yleensä jatkaa tapoja joilla on aiemmin onnistunut kartuttamaan varallisuutta ja jatkaa vaurastumista jälleen.

Varaton ihminen tekee päinvastaista, ei sijoita tai edes harkitse kuin korkeintaan palkkatyöstä maksettavan palkan tuhlaamista laskujen jälkeen. Hyvin yleinen kaava joka pitää varattoman rahattomana, koska mitään ei saavuta jos ei ole valmis tekemään jotain sen eteen.

On siis oikein, että rikas rikastuu. Onhan hänen sijoituksilleen maksettava korvaus aivan kuten työstä odotetaan maksettavan palkkaa. Mitä enemmän siis sijoittaa, sitä enemmän voi olettaa saavansa tuottoa. Ja huomattavasti todennäköisemmin kuin lottoamalla viikottain! Nekin rahat voisi hyvin ohjata tuottaviin sijoituksiin.

Jos siis kuulut vähävaraisempaan luokkaan yhteiskunnassamme, niin mieti mitä sinä voisit tehdä toisin? Kuinka voisit parantaa taloudellista tilannettasi? Mitkä teot eivät toimi ja mitkä toimivat? Kuinka muuttaa asioita?
Uusi tulonjako rikkailta köyhille ei ole ratkaisu, sillä ilman tuottavaa toimintaa varallisuus ei kasva. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusasiat rahasta ja varallisuuden kasvusta.

Jos siis todella haluat enemmän, on sinun tehtävä enemmän. Ja en tarkoita työntekoa, sillä aikaa meillä on rajatusti, kuten aiemmassa kirjoituksessa kirjoitin.

Ja jos et jaksa tai ole kiiinnostunut sijoittamisesta, et siis ole kiinnostunut varallisuutesi kasvusta. Ainakaan tarpeeksi tehdäksesi asialle yhtään mitään.
Täysin hyväksyttävää, mutta silloin on turha valittaa tai olettaa olevansa oikeutettu yhtään enempään. Ei ole yhteiskunnan, valtion tai kenenkään muun tehtävä tehdä kenestäkään toisesta varakasta, ei edes veikkaustoiminnan, jonka tarkoitus on pyörittää tuottavaa liiketoimintaa. Vastuu vaurastumisestasi on sinulla itselläsi.

Kaikki sijoittajat eivät ole varakkaita, taikka rikkaita. Mutta ajatusmalli ja teot vievät heitä siihen suuntaan. Köyhällä ajatusmallilla ja teoilla taas pitää itsensä taatusti köyhänä jatkossakin.

Varallisuus ja elämän rajallisuus.

24 tuntia vuorokaudessa, kaikilla meistä. Enempää ei ole naapurin Pekalla, eikä Amerikan presidentillä. Oletetaan, että tuosta käytämme vaikka 10 tuntia työntekoon päivittäin, kaksi tuntia työmatkoihin valmisteluineen ja yksinkertaisuuden vuoksi 10 tuntia nukkumiseen. Olemme käyttäneet vuorokaudestamme 22 tuntia ja tuolla jäljelle jäävällä 2 tunnilla pitää tehdä kaikki muut asiat, kuten harrastukset, seurustelu, ruuan laitot yms. pakolliset asiat.

Vaikka luvut heittelee suuntaan jos toiseenkin, niin saa aikamme rajallisuudesta esimerkistä hyvän kuvan. Jos tuohon vielä lisää eliniänodotteen, sanotaan vaikka 85-vuotta, voimme laskea helposti kuinka monta kesää tai vaikkapa joulua meillä vielä on edessämme. Ja monikohan niistä on vielä sellaisia joista saamme nauttia täysillä ja terveenä...

Korkoa korolle on asia mitä kovin harva sisäistää ja sen sisäistäneet ymmärtävät ajan merkityksen myös siinä. Asia jota olen käsitellyt parhaani mukaan aiemmin, joten en mene siihen sen syvemmin tässä kirjoituksessa.

Jos aikamme on siis noinkin rajallista kuin esimerkkitapauksessa, ymmärrämme, että pelkästään työtä tekemällä vaurastuminen on äärimmäisen vaikeaa. Mutta jos laitamme rahan tekemään töitä puolestamme, tekevät sijoituksemme töitä myös kun me emme. Rahoittavat yrityksiä ja niiden toimintaa hyödyttäen useammassa paikassa ja väsymättömästi. Yritykset taas tarjoavat palveluita joille on kysyntää sekä työllistävät ja näin ollen hyödyttävät yhteiskuntaa. Jos näin ei ole, on yritystoiminta käytännössä mahdotonta.

"En ole kiinnostunut sijoittamisesta tai raha ei ole tärkeää."
Kuinnioitan tuollaista mielipidettä kaikkien muiden joukossa, mutta harvoin väite pitää paikkaansa.
Ensinnäkin raha on tärkeää. Sillä maksetaan kaikki menot ja varmistetaan yhteiskunnan toimivuus. Kaupankäynnin väline jolle ei ole olemassa toimivaa korviketta ja ilman rahaa eläminen on käytännössä mahdotonta. Jos taas sijoittaminen ei kiinnosta on taas hyvin huoleton ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteensa ja tyytyykin siihen mitä tarjolla sattuu olemaan, koska ei ole oman taloutensa herra. Rahasta onkin silloin tullut isäntä.

Vaikeaa? -Ei oikeastaan. Kuka tahansa pystyy halutessaan sijoittamaan.
Alkuun pääsee hyvinkin pienillä summilla.

Vaivalloista? -Jonkin verran. Ilman mitään vaivaa, ei voi olettaa saavansa tuloksia.
Onkin siis tehtävä päätös sitoutua ja pidättäydyttävä siinä.

Voit siis vaurastua ja tehdä mitä haluat, missä haluat vapaammin kuin kahlitsemalla itsesi vain toisen unelmien eteen tekevänä työntekijänä jossa elät palkkapäivästä palkkapäivään aina vain uudestaan ja uudestaan. Valinta on lopulta sinun.


Principles for success. Animated ultra-mini series by Ray Dalio:
https://www.youtube.com/watch?v=dKz095P7LdU&t=4s