Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Ja se on oikein!
Usein kuulee puhuttavan hopealusikka taskussa, suuresta perinnöstä tai vaikkapa kuinka raha tulee rahan luokse jne. syinä miksi joillakin on rahaa ja samalla tekosyynä miksi itsellä ei ole. Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Ja miksi siis on oikein, että rikkaat kasvattavat omaisuuttaan kun taas köyhät köyhtyy entisestään?
Kuulostaa äkkiseltään epäreilulta.
On tosiasia, että lähtökohdat ovat ihmisillä erilaiset, jopa Suomen kaltaisessa maassa jossa tuloerot ovat montaa muuta maata pienemmät ja sosiaaliturva osaltaan tasoittaa tuloeroja verotuksen lisäksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tekosyy olla yrittämättä. Päinvastoin!
Olen tavannut ihmisiä joilla on hyväpalkkaiset työt, mutta ei varaa sijoituksille. Koska kaikki menee kulutukseen. Perustellaan tarve isolle omakotitalolle ja hienoille autoille yms. Kuten myös vähempivaraisia joiden kaikki rahat menee, vaikka tulotaso vaihtelee kuukausittain ja senttiäkään ei kuulemma jää. Menot siis kasvavat suhteessa tuloihin.
Sijoittavat ihmiset ovatkin maassamme jokin harvinaislaatuinen porukka jotka miettivät mistä puristaa kuukausittain jokin summa tuottamaan myös tulevaisuudelle. Ja tässä joukossa on kaikista ammateista ja yhteiskuntaluokista ihmisiä, aivan kuten niistäkin joille ei koskaan jää mitään sijoitettavaksi.

Rikkaat harrastavat sijoitustoimintaa tai muuta varallisuutta lisäävää toimintaa josta maksetaan palkkio jossain muodossa, eli vaikuttavat aktiivisesti varallisuutensa tasoon. Jos eivät itse, on joku sen jossain vaiheessa heille tehnyt. Ei mikään varallisuus synny itsestään.
Palkkio maksetaan koska tuolle toiminnalle on laskettu arvo. Jos rikas menettää syystä tai toisesta varansa, hän yleensä jatkaa tapoja joilla on aiemmin onnistunut kartuttamaan varallisuutta ja jatkaa vaurastumista jälleen.

Varaton ihminen tekee päinvastaista, ei sijoita tai edes harkitse kuin korkeintaan palkkatyöstä maksettavan palkan tuhlaamista laskujen jälkeen. Hyvin yleinen kaava joka pitää varattoman rahattomana, koska mitään ei saavuta jos ei ole valmis tekemään jotain sen eteen.

On siis oikein, että rikas rikastuu. Onhan hänen sijoituksilleen maksettava korvaus aivan kuten työstä odotetaan maksettavan palkkaa. Mitä enemmän siis sijoittaa, sitä enemmän voi olettaa saavansa tuottoa. Ja huomattavasti todennäköisemmin kuin lottoamalla viikottain! Nekin rahat voisi hyvin ohjata tuottaviin sijoituksiin.

Jos siis kuulut vähävaraisempaan luokkaan yhteiskunnassamme, niin mieti mitä sinä voisit tehdä toisin? Kuinka voisit parantaa taloudellista tilannettasi? Mitkä teot eivät toimi ja mitkä toimivat? Kuinka muuttaa asioita?
Uusi tulonjako rikkailta köyhille ei ole ratkaisu, sillä ilman tuottavaa toimintaa varallisuus ei kasva. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusasiat rahasta ja varallisuuden kasvusta.

Jos siis todella haluat enemmän, on sinun tehtävä enemmän. Ja en tarkoita työntekoa, sillä aikaa meillä on rajatusti, kuten aiemmassa kirjoituksessa kirjoitin.

Ja jos et jaksa tai ole kiiinnostunut sijoittamisesta, et siis ole kiinnostunut varallisuutesi kasvusta. Ainakaan tarpeeksi tehdäksesi asialle yhtään mitään.
Täysin hyväksyttävää, mutta silloin on turha valittaa tai olettaa olevansa oikeutettu yhtään enempään. Ei ole yhteiskunnan, valtion tai kenenkään muun tehtävä tehdä kenestäkään toisesta varakasta, ei edes veikkaustoiminnan, jonka tarkoitus on pyörittää tuottavaa liiketoimintaa. Vastuu vaurastumisestasi on sinulla itselläsi.

Kaikki sijoittajat eivät ole varakkaita, taikka rikkaita. Mutta ajatusmalli ja teot vievät heitä siihen suuntaan. Köyhällä ajatusmallilla ja teoilla taas pitää itsensä taatusti köyhänä jatkossakin.

Varallisuus ja elämän rajallisuus.

24 tuntia vuorokaudessa, kaikilla meistä. Enempää ei ole naapurin Pekalla, eikä Amerikan presidentillä. Oletetaan, että tuosta käytämme vaikka 10 tuntia työntekoon päivittäin, kaksi tuntia työmatkoihin valmisteluineen ja yksinkertaisuuden vuoksi 10 tuntia nukkumiseen. Olemme käyttäneet vuorokaudestamme 22 tuntia ja tuolla jäljelle jäävällä 2 tunnilla pitää tehdä kaikki muut asiat, kuten harrastukset, seurustelu, ruuan laitot yms. pakolliset asiat.

Vaikka luvut heittelee suuntaan jos toiseenkin, niin saa aikamme rajallisuudesta esimerkistä hyvän kuvan. Jos tuohon vielä lisää eliniänodotteen, sanotaan vaikka 85-vuotta, voimme laskea helposti kuinka monta kesää tai vaikkapa joulua meillä vielä on edessämme. Ja monikohan niistä on vielä sellaisia joista saamme nauttia täysillä ja terveenä...

Korkoa korolle on asia mitä kovin harva sisäistää ja sen sisäistäneet ymmärtävät ajan merkityksen myös siinä. Asia jota olen käsitellyt parhaani mukaan aiemmin, joten en mene siihen sen syvemmin tässä kirjoituksessa.

Jos aikamme on siis noinkin rajallista kuin esimerkkitapauksessa, ymmärrämme, että pelkästään työtä tekemällä vaurastuminen on äärimmäisen vaikeaa. Mutta jos laitamme rahan tekemään töitä puolestamme, tekevät sijoituksemme töitä myös kun me emme. Rahoittavat yrityksiä ja niiden toimintaa hyödyttäen useammassa paikassa ja väsymättömästi. Yritykset taas tarjoavat palveluita joille on kysyntää sekä työllistävät ja näin ollen hyödyttävät yhteiskuntaa. Jos näin ei ole, on yritystoiminta käytännössä mahdotonta.

"En ole kiinnostunut sijoittamisesta tai raha ei ole tärkeää."
Kuinnioitan tuollaista mielipidettä kaikkien muiden joukossa, mutta harvoin väite pitää paikkaansa.
Ensinnäkin raha on tärkeää. Sillä maksetaan kaikki menot ja varmistetaan yhteiskunnan toimivuus. Kaupankäynnin väline jolle ei ole olemassa toimivaa korviketta ja ilman rahaa eläminen on käytännössä mahdotonta. Jos taas sijoittaminen ei kiinnosta on taas hyvin huoleton ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteensa ja tyytyykin siihen mitä tarjolla sattuu olemaan, koska ei ole oman taloutensa herra. Rahasta onkin silloin tullut isäntä.

Vaikeaa? -Ei oikeastaan. Kuka tahansa pystyy halutessaan sijoittamaan.
Alkuun pääsee hyvinkin pienillä summilla.

Vaivalloista? -Jonkin verran. Ilman mitään vaivaa, ei voi olettaa saavansa tuloksia.
Onkin siis tehtävä päätös sitoutua ja pidättäydyttävä siinä.

Voit siis vaurastua ja tehdä mitä haluat, missä haluat vapaammin kuin kahlitsemalla itsesi vain toisen unelmien eteen tekevänä työntekijänä jossa elät palkkapäivästä palkkapäivään aina vain uudestaan ja uudestaan. Valinta on lopulta sinun.


Principles for success. Animated ultra-mini series by Ray Dalio:
https://www.youtube.com/watch?v=dKz095P7LdU&t=4s

Rahakone.

Törmäsin termiin rahakone Tony Robbinsin kirjassa: Raha peli haltuun.
Kirjasta itsestään löytyy lukuisia arvosteluita joten en tee siitä yhtä lisää kaikkien muiden jatkoksi.

Ajatus rahakoneesta ei ollut lainkaan uusi, ei ainakaan allekirjoittanelle mutta ehkä tapa jolla hän sen kirjassa esittää on helposti ymmärrettävä ja omaksuttava:
Yksinkertaisuudessaan ajatuksena on syöttää kuvitteelliseen rahakoneeseen harmaata massaa, eli rahaa kunnes rahakone tuottaa voittoa kun sijoitetun rahan määrä on saavuttanut tietyn tason ja tuotoilla on merkitystä niin paljon, että saadut voitot tuottavat tarpeeksi kuluihin.
Rahakoneena toimii tietenkin erilaiset sijoitukset ja niistä saatavat voitot ja lähinnä tuotot.

Olen toteuttanut tuota suunnitelmaa jo jonkin aikaa tietämättä kyseisestä termistä ja vaikka en voi vielä tässä vaiheessa todeta, että toteuttaminen on erityisen helppoa, voin kuitenkin jo sanoa, että ei se ole erityisen vaikeaakaan.
Tuo sijoituksiin syydettävä harmaa massa nimittäin tekee tehokkaasti työtä ja tuottaa päivä päivältä enemmän ja enemmän tuottoa.

Ja jos kirjasuosituksia kuitenkin pitää antaa niin; Babylonin rikkain mies, George S Clasonin kirja  jossa tarinanomaisesti kerrotaan lyhyillä ja selkeillä kertomuksilla perusasiat sijoittamisesta sekä tietenkin tuo kuulemma mainosteeveeltä vaikuttava klassikko: Ajattele oikein ja menesty, Napoleon Hill ja ehkäpä vielä Robert Kiyosakin: Rikas isä köyhä isä.
Näilla kolmella kirjalla saa jo ajatuksia ja oikeanlaista asennetta rahaa sekä vaurastumista kohtaan huomattavasti enemmän kuin neuvoilla suomalaisilta sijoituspankkien sivuilta.

Sinänsä erikoista, että jopa nämä sijoituspankkien neuvojat ja asiaan vihkiytyneet sivustot muistavat mainita aika useinkin, kuinka sijoitusneuvojan neuvoihin kannattaa suhtautua varauksella ja kuinka kulut on erittäin tärkeää pitää minimissä antaen samalla neuvoja joista tuskin on merkittävää apua ja perivät vielä isoja kulujakin palveluistaan.

Mutta ehkä tapamme on hakea helppoa tai hyvin markkinoitua ratkaisua sen näennäisen yksinkertaiuuden vuoksi ja olemme siksi valmiita maksamaan siitä tuottavuuden kustannuksella. Moni käyttää kuitenkin aikaansa teknistä analyysiä tehden tai opettelee laskemaan tunnuslukuja ennen kuin edes ymmärtää perusasioita rahasta tai sijoittamisesta.
-Vähän sama kuin juoksisi maratonista vain viimeisen sata metriä ennen maalia!

Tunnusluvut ja todella monia analyysejäkin on saatavilla jo valmiiksi vaikka kuinka, mutta kukaan ei voi opettaa ajattelemaan tuottavasti ja rakentavasti ilman, että olet itse halukas tuon tiedon selvittämään ja omaksumaan.

Ihmettelen aina suuresti niitä joilla ei ole varaa sijoittaa. Jos ei sijoita tai nosta tulotasoaan tai laske kulujaan, niin ei varaa välttämättä olekkaan. Eli joko elää liian leveästi tai ansaitsee liian vähän.
Ja hyväksi koettu tapa ansaita on sijoittaminen!
Niitä jotka haluavat sijoittaa jonkin summan ja unohtaa sijoituksensa ilman huolenpitoa ja odottavansa rikastuvansa tällä tavoin.
Niitä joita asia ei kiinnosta tai niitä joilla ei ole aikaa odottaa.

Yleensä kuitenkin kuluttaminen kiinnostaa, siihen löytyy aikaa ja yllättävää kyllä lähes aina rahaakin.
Sijoittamalla saisi rahaa lisää myös kulutukseen. Ensin olisi kuitenkin hyvä ansaita, sitten vasta kuluttaa.

Elämä palkkapäivästä palkkapäivään, vain maksakseen laskuilla tilinsä tyhjäksi ja tehden tämän saman kaavan mukaisesti yhä uudestaan ja uudestaan vuosien ajan ilman mitään järjellistä syytä. Samalla toivoen. Toivoen lottovoittoa tai ihmettä tai rikasta Amerikan serkkua tai vaikka saunatonttua. Tuossa on edelleen tänä päivänä turhan monen suomalaisen tapa toteuttaa taloudellista elämäänsä.

Parempi ja toimivampi ratkaisu olisi toivomisen sijaan toimia, muuttaa asioita ja huomata kuinka asiat voivat todella muuttua.

Useita asioita joutuu odottamaan, harvaa saa ilman mitään vaivaa ja jos kuitenkin olettaa elävänsä vaikka vielä viisi vuotta, on erikoista kuulla, että "ei kiinnosta paljonko on viiden vuoden kuluttua".
Ja niin uskomatonta kuin se onkin tätä tapaa puolustetaan jatkuvasti.

Jos todellakin on niin; silloin voi kaiken kuluttaa huoletta, ilman huolta huomisesta ja on ihan selvä paljonko rahaa on käytössä viiden vuoden kuluttua.
Suurinpiirtein saman verran kuin tähän asti, sillä jos mikään ei muutu niin mikään ei muutu.

Toteankin yleensä tuohon, että tätä keskustelua ei käytäisi jos olisit viisi vuotta sitten ajatellut toisin. Raha, vaurastuminen, sijoittaminen ja rikkaus on lähes tabuja vielä yhteiskunnassamme, puhumme niistä häpeillen tai sivuutamme koko asian ja kuitenkin nämä asiat ovat läsnä elämässämme väistämättä.

Itseasiassa suomen kielestä tuntuu puuttuvan jopa hyvät termit rahasta puhumiselle.
Valjasta siis rahakone käyttöösi jo tänään jos et sitä ole jo tehnyt.
Ruoki sitä ahkerasti ja tarpeeksi pitkään ja nauti tuotoista.

Eläke ja tulotaso.

En ole eläkeiässä, vielä. Ja täytyy tunnustaa, että en ole monen muun lailla asiaa juurikaan pohtinut. Mutta se ei tarkoita, että en olisi varautunut. IS oli julkaissut mielenkiintoisen artikkelin jossa esiteltiin haaste kokeilla elämistä kuukauden ajan tulevan eläkkeen summalla. Ja voi sitä valituksen määrää kommenteissa, kuinkas muutenkaan...
Miten on mahdollista, että vieläkin vuonna 2020 Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ollaan hyvin yleisesti siinä uskossa, että ainoa keino vaurastua on palkkatyöstä saatu palkka tai mahdollinen lottovoitto?

Kun tulotasoaan voi kuitenkin nostaa, ei mahdollinen pieni eläkekään tunnu enää niin pelottavalta ajatukselta. Ja jos joku osoittaa tämän varsin hataran ajatusmallin palkkatyöstä saadun palkan ja lottovoitosta haaveilun sekä mahdollisesti pienen eläkkeen heikkouden omalla esimerkillään, kokee kovin moni suorastaan velvollisuudekseen esittää epäluuloista vähättelyä.
Vaikka voisi itsekin toimia aktiivisesti ja parantaa omaa taloudellista hyvinvointiaan. Palkkatyöstä saatu palkka voi olla vaatimaton, mutta silti kokonaisansio tai korvaus merkittävä.
(MSI, Multiple Sources of Income!)

Ei muilta pois ottamalla ja vaatimalla itselleen lisää saa.
Mutta omalla toiminnallaan voi asioihin varmasti vaikuttaa.

Kerronpa salaisuuden jos toisenkin; työnantajan tarkoitus ei ole tehdä työntekijöistään rikkaita, eikä valtion. Näiden asioiden ei tosin pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.
Joten, sijoittaminen, säästäminen vaikkapa viidestä kymmeneen vuotta ja olet osana rakentamassa ja tarjoamassa palveluita, etkä ainoastaan niitä käyttämässä. Tuo aika saattaa tuntua pitkältä, mutta kuitenkin moni käyttää jo asuntolainan maksamiseen huomattavasti pidemmän ajan, asunnon joka ei tuota mitään vaan on kuitenkin lähinnä kuluerä. Ja jos kuitenkin elät tuon mainitun ajanjakson ja kulutat, niin eikö olisi samalla aiheellista ostaa jotain arvoa tuottavaa ja ansaita hiukan enemmän?
Tehokas kuluttaminen ilman tehokasta tuottavuutta ei ole kovin kestävä konsepti.

Tuo aika on oikeastaan tuossa lähinnä siksi, että ehkä se pistää kriittisimpien ihmisten mieliin ajatuksen siitä, että vaaditaan tekoja ja uhrauksia keskimäärin vuosien ajan jotta sijoitukset muuttuvat tuottaviksi. Ei ole olemassa vaurastumista ilman tekoja ja uhrauksia. Ja vaikka olisi mukavaa, että vaurastuminen tapahtuisi yhdessä yössä, kestää se keskimäärin pidempään. Ja mikäli emme tiedä kuinka toimia rahan kanssa, ei mikään raha pysy hallussa myöskään kovin pitkään.

Ei ole valtion tai hallituksen vika, ei työnantajan tai verottajan syytä, että et voisi parantaa taloudellista tilannettasi. Ja jos siihen pystyy muutkin, pystyt sinäkin. Vaurastuminen ei myöskään vaadi hyvää koulutusta tai ylivoimaisia kykyjä tai esimerkiksi erityistä älykkyyttä.
Meillä on lukemattomia esimerkkejä erittäin viisaista ja köyhistä ihmisistä ja toisaalta vähemmän viisaista ja hyvin varakkaista. Näillä asioilla ei ole mitään suoraa yhteyttä toisiinsa.
Menneisyytesi tai kenenkään muun mielipiteen ei myöskään tarvitse olla sinua tai tekojasi määrittelevä asia. Vain sinä voit muuttua, tehdä muutoksen. Ja niin halutessasi voit samalla myös kaiken muuttaa. Ja ennen kaikkea voit muuttua vaikka heti, kunhan sitä todella haluat.

Kaikkea ei toki tarvitse, eikä pidäkään tehdä yksin mutta yhtä varmasti ei kukaan voi tehdä muutosta puolestasi tai haluamattasi.

Rikkailla ja varakkailla on huolia ja vaikeuksia siinä missä köyhilläkin, eikä köyhien huolet ole rahahuolia, vaan huolta siitä, että rahaa ei ole.
Meillä kaikilla on vastoinkäymisemme, mutta ero on siinä kuinka käsittelemme niitä.
Raha ei tee immuuniksi vastoinkäymisille, eikä ketään onnelliseksi.
Mutta sen avulla voi tehdä asioita jotka taas vaikuttavat niin omaan kuin muidenkin elämään.


"Parasta mitä voit tehdä köyhille on se, että et tule yhdeksi heistä"

Valinta on sinun.

Jos ajatellaaan, että vaurastuminen lähtee omasta halustaan ja vaatii monesti muutoksen. Niin miksi tarvitaan syitä halutakseen rahaa? Onko rahan haluaminen huono asia tai tuomittava ja miksi? Köyhyys ja rahan puute ei tuo mitenkään ihmisestä tai ihmisten teoista parhaita esiin.
Puutteella perustellaan usein rikollisia tai vähintäänkin kyseenalaisia tekoja, miksi siis tarvitaan syitä haluta rahaa kun tärkeämpää olisi kysyä syitä olla haluamatta rahaa.

Raha ei varmasti ole ainoa asia elämässä ja ei edes se joka on tärkeintä tai mikä tekee onnelliseksi mutta tärkeää se on. Ei rahan tehtävä ole edes tehdä kenestäkään onnellista, sehän on vain kaupankäynnin väline. Näitä asioita on tärkeä miettiä ja tehdä itselleen selväksi koska yhtä varmasti kuin menestyksesi riippuu sinusta ja ajatusmaailmastasi, on se syynä myös miksi et menestyisi.
Vaurastuminen ennen menestystä on kuin haluaisi syödä kakun ennen leipomista.

Ensin on tavoiteltava keinoja joilla vaurastua. Siinä on lottokansalle pureskeltavaa. Ja kuinka todennäköisempää onkin, että vaurastuu omilla teoillaan kuin arvonnalla, puhumattakaan varallisuuden säilyttämisestä.
Siksi lukeminen, tiedon etsiminen, keinojen löytäminen ja ajatusmaailmansa kehittäminen on tärkeitä tiellä asettamaasi tavoitteeseen.

Huipulle on useita reittejä, mutta ei sellaista mikä ei vaatisi töitä tai uhrauksia. Jokaisen on löydettävä itselleen ja tilanteeseensa sopiva tie. Ilman tavoitteita ei voi onnistua. Lähes kaikki saavutukset syntyy ennalta asetettua tavoitetta kohden työskentelemällä suunnitelman mukaisesti. Ja sen voit todeta helposti miettien jo saavuttamisiasi asioita. Lähes kaikki jos ei kaikki on vaatineet jonkinlaisen suunnitelman ja tekoja ennen toteutumista.

Vaurastuminen pitäisi olla yhtä pakollinen tavoite kuin välttämättömän elinkeinon mahdollistava tulotaso. Miksi siis keksiä mitään tekosyitä miksi ei voisi vaurastua tai rikastua, kun maailma on täynnä esimerkkejä niistä jotka ovat lähteneet aivan tavallisista oloista ja saavuttaneet huomattavaa varallisuutta tai niistä jotka ovat saavuttaneet jotain uskomatonta vaikka olosuhteet eivät ole olleet lainkaan suosiolliset.
Suurin osa näistä "onnekkaista" ei ole yhtään sen onnekkaampia tai viisaampia kuin sinä tai minäkään! Joten on turha yrittää keksiä syitä olosuhteista. Olosuhteet on mitä on, tärkeämpää on se miten toimia näissä olosuhteissa.

Olen usemman kerran joutunut keskusteluun jossa minulle on esitetty, kuinka jotain halutaan ja lopulta todettu, että ei kuitenkaan olla valmiita tekemään siihen tarvittavia uhrauksia. Eli oikeastaan voisi todeta, että ei haluta tarpeeksi!
Jos ei ole valmis tekemään vaadittua, ei voi mitenkään olettaa saavansa tuota muka haluamaansa.

Tietoisesti olen opetellut ajattelemaan asioista positiivisemmin, sillä surkuttelulla ja negatiivisella ajatuksilla voi edesauttaa vain negatiivisia ja surkeita asioita kunnes pahimmillaan hyväksyy nämä asiat osaksi normaalia elämäänsä ja alkaa uskomaan, että tuo on osa joka on itselleen langennut.

Jokainen joutuu itse aktiivisesti tekemään töitä omien ajatuksiensa ja arvomaailmansa suhteen. Valinta on sinun, joko tyydyt siihen mitä saat tai pyrit aktiivisesti kohti tavoitteitasi.
Kummalla tavalla luulet ne paremmin saavuttavasi?

Vain muutos on pysyvää.

Jos nykyinen taloudellinen tilanteesi ei ole tyydyttävä. Laskut on maksamatta ja rahat ei vaan riitä, niin onko järkeä jatkaa samalla tavalla kuukaudesta toiseen vai kannattaisiko miettiä mitä voisi tehdä toisin? Samahan pätee muihinkin elämän osa-alueisiin kuin vain taloudellisiin asioihin.
Jos jokin asia ei ole hyvin, kannattaa se muuttaa paremmaksi. Kiire on usein käytetty tekosyy, kuten varattomuuskin. Molemmat sinänsä huonoja, sillä varallisuus mahdollistaa ajan käytön paremmin ja juurikin varallisuuden lisääminen on syy vaurastua.

Jos tilanne ei ole hyvä tai se voisi olla parempi, voi tilannetta saada paremmaksi siis muuttamalla asioita. Yksinkertaista! Miksi sitten emme yleensä tee niin? Osaltaan laiskuutta, osaltaan varmasti pelkoa muutoksesta tai emme vain yksinkertaisesti osaa tehdä mitään.
Ajatellaan, että mikään ei ole täysin staattisessa tilassa, aina on vastavoima jne. niin silloin taloudellisesta näkökulmasta joko rikastumme tai köyhdymme jatkuvasti.
Kumpaan suuntaan siis haluat mennä?
Monesti kykyymme ottaa vastuuta taloudestamme ohjaa uskomukset ja mielipiteet joilla ei ole välttämättä minkäänlaista totuutta takanaan.

-Raha on pahaa ja vaurastuminen väärin.
En ole koskaan kuullut yhtään järkevää perustelua, mihin tuollainen uskomus perustuu.
Raha on vain kaupankäynnin väline, jolla mahdollistetaan palvelut ja eläminen ylipäätänsä ja sen eteen on aina tehtävä jotain jota arvostetaan niin paljon, että siitä saadaan rahaa.
Mukaanlukien peritty raha. Senkin eteen on joku tehnyt jotain rahan arvoista.
Rahan pahuutta toitottavat tahotkin käyttävät lähes poikkeuksetta rahaa, mutta ehkä se ei koskekaan heitä itseään? Vaurastuminen ei ole keneltäkään pois. Ja et sijoittamalla riistä ketään tai tee kenestäkään toisesta köyhempää. Tuot lisäarvoa omalla panoksellasi markkinoille ja teollisuudelle.
Lisäksi mahdollisuus varallisuudesta ja sen tavoittelemisesta tekee yrittämisestä ja työn tekemisestä tavoitteellista ja merkityksellistä.

-En voi rikastua koska synnyinkin köyhänä.
No jos ajatus on, että et elämäsi aikana saa mitään aikaiseksi taloudellisella rintamalla yrityksistä huolimatta, niin  on sitä vaikea uskoa. Lähtökohdat on kaikilla eri, mutta omilla valinnoillaan voi jokainen vaikuttaa vaurastumiseensa halutessaan. Tähän uskomukseen liittyy usein myös ajatus, että rahaa voi ansaita vain työtä tekemällä. Vaikka liikaa töitä tekevät ovat yleensä väsyneitä ja ei välttämättä yhtään sen rikkaampia. Jos juitenkin todella uskot, että puolestasi on päätetty jo syntymäsi hetkellä koko elämäsi kulku, niin en usko että mikään mitä voit lukea, kuulla tai oppia tulee muuttamaan järkähtämätöntä ajatustasi ja toivotankin hyvää, vaikkakin varatonta loppuelämää minkä askareen parissa sen sitten päätätkin viettää.

Näitä uskomattomia väitteitä on niin paljon, että jos huolehtii merkityksettömistä asioista noin paljon keksien samalla lukemattomia syitä miksi ei voi onnistua on parempi muuttaa ajatusmalliaan ja omaa suhtautumistaan, sillä sen muuttaminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin vallitsevien sääntöjen ja ympäristön.

Negatiivisten ajatusten kanssa, keskittyen mahdolliseen häviöön tai antamalla periksi jo ennen aloittamista, ei voi ainakaan mitään saavuttaa vaan on hävinnyt jo ennen aloittamistaan.

Itseään ja asennettaan voi kehittää ja muuttaa. Muutos lähtee kuitenkin aina viime kädessä sinusta itsestäsi ja jos taloudellinen tilanne ei ole hyvä, vaaditaan muutosta.
Miksi et siis ajattelisi asioita uudessa valossa ja ryhtyisi toimiin?
Tai ainahan voit tyytyä kohtaamaan taloudellinen ahdinkosi aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Sillä jos tavoitteenasi ja taloudellisena unelmanasi on kaapia jostain rahat kasaan kerta toisensa jälkeen laskunmaksua varten, niin olet valitsemallasi tiellä ja mitään muutoksia on turha tehdä.
Ongelmat eivät nimittäin kaikkoa itsestään ilman mitään toimia ja vain muuttamalla asioita, voit ratkaista ongelmia pidemmällä tähtäimellä ja pysyvästi.

Kirjoitan paljon asioita mitä ei ole kiva tai helppo kuulla.
Olisihan paljon mukavampaa kuulla, kuinka rikastua ilmaan mitään vaivaa ja yhdessä yössä. Kuinka saada vaikka iso valkoinen Audi ja Aipponi tuosta vaan kuten eräs ystäväni haaveilee.
Sen keinon haluaisin itsekin löytää vaikka haaveeni ovatkin toisenlaiset. Kuinka voisi käyttää täysin rajattomasti rahaa mihin tahansa jne. Näitä satuja saa hakea muualta.

Aionkin keskittyä myös jatkossa kirjoittamaan kuinka todellisuudessa voi vaikuttaa omaan vaurauteensa ja sitä kautta saavuttaa materialistisetkin tavoitteet.
Mutta ilman mitään panosta niitä ei ikävä kyllä saa.
Valinta on täysin sinun. Jos todella haluat jotain, sen myös saat. Mutta mikään ei tule ilman työtä, hinta on aina maksettava.

Ei kannata keskittyä vaikeuksiin, vaan miettiä ratkaisuja.
Kuinka olla taitavampi.
Menestyvät ihmiset ei ole niitä joilla ei ole ongelmia, vaan niitä jotka löytävät keinot selviytyä niistä.
Mitä voisi tehdä vielä paremmin ja tehokkaammin.

Kuten aiemmin todettin, on raha vain kaupankäynnin väline.
Kuinka siis voisit nostaa omaa markkina-arvoasi ja saada enemmän rahaa?

Menneisiin tai merkityksettömiin asioihin ei kannata ajatuksiaan uhrata. Tulevaisuus on edessä, kukaan ei ole menossa menneeseen ja negatiivisten ennakoivien anekdoottien sijaan kannattaa miettiä omaa asennettaan ja toimiaan tästä eteenpäin.

Markkinatilannetta tai vallitsevaa ympäristöä on turha syyttää, positiivisella ja eteenpäin pyrkivällä asenteella saa huomattavasti parempia tuloksia aikaiseksi kuin syyttämällä muita omasta tilanteestaan.


"Köyhät ihmiset toivovat. Rikkaat ihmiset suunnittelevat."

Säästäminen, Sijoittaminen ja Verotiedot.

Säästäminen. Laitetaan rahaa pankkitilille nykyisin vielä nollakorolla ja istutaan ihmettelemässä kun mitään ei tapahdu. Parhaimmassa tapauksessa ostetaan rahasto-osuuksia tai osakkeita, unohdetaan ja odotellaan onnellisina. taktiikka mikä toimi vielä jokin aika sitten, mutta on auttamattomasti vanhentunut tapa nykyisin. Tehdään lisää töitä ja laitetaan lisää rahaa tilille. Vaurastuminen tällä reseptillä on hidasta ja epätodennäköistä.

Säästäminen on hyvä alku ja usein pakollista jotta voi sijoittaa, mutta vaurastumiseen se ei oikein toimi tehokkaasti. Onhan säästäminen vaikkapa pankkiin eräänlaista sijoittamista, siinä lainataan rahaa pankille joka sijoittaa rahaa eteenpäin tai käyttää sitä muuten oman toimintansa mahdollistamiseen.

Nykyisessä markkinatilanteessa pärjää järkevä sijoittaja huomattavasti paremmin, sellainen joka etsii aktiivisesti eri sijoituskohteita, useita eri passiivisten tulojen lähteitä, hajauttaa eri sijoitusmuotoihin ja tarvittaessa tekee muutoksia kulloisenkin tilanteen mukaan. Pyrkii siis maksimoimaan tuoton rahoilleeen seuraamalla aktiivisesti markkinoita ja tarvittaessa tehden korjaavia toimia.
Viisas pääsee vähemmällä. Ja jos ei vähemmällä, niin ainakin toimii tehokkaammin vaurastumisen eteen.

Mikä sitten saa sijoittamaan? Kannustimena voi toimia vaikka Suomessa julkiset verotiedot.
Siinä missä yksi iltapäivälehtien juttu kertoo 25-vuotiaasta vantaalaisesta joka on tehnyt kolmea työtä, ympäripyöreitä päiviä ja pettynyt kun ei ole päässyt listalla tarpeeksi korkealle.
Kertoo toinen artikkeli poliisista joka on sijoittanut vuosien ajan eri keinoilla. Asuntosäästämistä, rahastoja sekä suoria osakesijoituksia, parkkipaikkoja...ja saavuttanut huomattavat pääomatulot.

Arvata saattaa kuinka erilasta lukijoiden argumentointi on näiden kahden jutun välillä.
Vain palkkatuloilla saa ansaita asenteella ja itsensä työllä tappamisella on arvoa. Mutta miksi?

Pääomatulojen eteen on joutunut tekemään uhrauksia ja töitä aiemmin, ei omaisuus josta tuotto tulee ole tullut ilmaiseksi ja eikö ole vain järkevää tehdä työtä joka tuottaa silloinkin kun ei itse ole töissä ja vielä vuosien ajan tulevaisuudessa. Mahdollistaen näin vähemmän työn teon jatkossa ja elämässä muidenkin asioiden toteuttamisen ja tekemisen kuin työn teon.

Voisikin olla järkevää tavoitella useita passiivisia tulonlähteitä vaikka ahkeralla työnteolla ansaituilla rahoilla, eli sjoittaa työstä saatuja tuloja uusiin tuottomahdollisuuksiin ja ansaintamahdollisuuksiin. Arvostan molempia juttujen kertomuksissa pääosassa olleita suunnattomasti. He ovat tehneet valtavasti töitä saavuttaakseen jotain mitä ovat halunneet ja molemmat sen myös saavuttavat.
Olen siitä aivan varma.

Vantaalainen, pettynyt mieskin oli keksinyt sijoittaa rahojaan uuteen bisnekseen ja jutun perusteella keskittyy tästä eteenpäin enimmäkseen siihen. Yhdistettynä useampaan tulonlähteeseen ja ahkeraan työntekoon, ei hänellä pitäisi olla minkäänlaisia ongelmia kivuta ylöspäin listalla jatkossa.


"Raha ei ole köyhien ongelma, vaan sen puute."

Haluan Enemmän.

Jos ajatellaan, että raha maailmassa ei jakaudu tasaisesti, niin miksi se olisikaan poikkeus.

Eivät muutkaan asiat jakaudu elämässä tasaisesti ja ei se olisi edes realistista tai toisaalta tavoiteltavaa. Kuinka suuret erot sitten ovat hyväksi tai hyväksyttyjä, on jo toinen asia. Lähtökohdat vaikuttavat, mutta eivät määrittele kaikkea, vaikka jotkut niin uskottelevatkin. Ei vaurastuminen ole automaattista, vaikka lähtökohdat olisi mitkä. On asioita joihin voimme vaikuttaa ja niitä joiden kanssa joudumme elämään. Päätämme kuitenkin itse paremman tavoittelusta ja toimistamme sen eteen. Yhtälailla moni päättää olla tekemättä yhtään enempää kuin on tarve ja perustelee sitä sitten itselleen ja muille. Tärkeää on tiedostaa tekojensa tai niiden puuttumisten syyt ja hyväksyä seuraukset.

Jos eräs tuttuni, joka ei tee töitä syystä tai toisesta, saisi saman rahallisen korvauksen kuin minä, joka työskentelen ja sijoitan todella ahkerasti, niin olisiko se reilua? En varmasti löytäisi motivaatiota jos toiminnallani ei olisi vaikutusta taloudelliseen hyvinvointiini ja elämäni laatuun pitkällä tähtäimellä.

Jos elämä rakennetaan pelkästään yhden tulonlähteen varaan, ovat perustukset hyvin hauraalla pohjalla. Työnteko on hyvä alku ja välttämätöntä lähes kaikille, mutta onko pelkän palkkatyön ja siitä saadun palkan varaan laskettu toimeentulo turvallinen ja järkevä vaihtoehto?

Mielestäni ei. Elämä on valintoja ja tämä on yksi.

Meille maksetaan ajasta, jonka käytämme työntekoon, mutta palkan tehtävä ei ole tehdä meistä vauraita tai ratkaista kaikkia taloudellisia ongelmiamme. Se on vain korvaus ajastamme, jota meillä on käytössä rajallisesti.

Useampi tulonlähde ja näiden eteen työskenteleminen, on siksi paitsi kannattavaa, myös turvallisuutta tuovaa. Tämä vaatii erilaista panostamista, kuin palkkatyössä käyminen.

Miksi siis oletamme, että meille kuuluisi enemmän jos emme ole valmiita panostamaan enemmän?

Minäkin haluan enemmän, vaikka se tekisi minusta itsekkään jonkun mielestä.

Itse olen kuitenkin toista mieltä. Saadakseni enemmän joudun tinkimään vapaa-ajasta, tekemään enemmän töitä, siirtämään isoja hankintoja, sekä tinkimään rahan kulutuksesta ja sillä saatavista palveluista ja tavaroista koska suurinosa saamistani rahoista menee sijoituksiin.

Raha ei siis tule ilmaiseksi, vaan sen eteen on tehtävä suunnitelmia, uhrauksia ja myönnytyksiä.

Olen siitä hyvinkin tietoinen ja täysin valmis tekemään vaadittavat uhraukset oman hyvinvointini ja tulevaisuuteni vuoksi.

On paljon ihmisiä jotka haluavat enemmän, mutta eivät halua luopua mistään tai tekemään töitä sen eteen. Helpompi kun on syyttää muita ja yhteiskuntaa. Toisten syyttämisen sijaan kannattaisi keskittyä siihen, mitä voisi itse tehdä enemmän vaurastumisensa eteen.

Onkin erittäin riskialtista elää vain yhden tulonlähteen varassa. Usein kun tuo tulonlähde on työstä saatu palkka. Ja jos menettää työnsä, syystä tai toisesta, tulee täysin riippuvaiseksi yhteiskunnan tuesta. Eli on taas kerran vain yhden tulonlähteen varassa, tosin nyt vielä huomattavasti pienemmän.

Numerot ei valehtele ja rahaa ei kiinnosta. "Raha menee sinne missä sillä on paras olla" ja siinä missä siivooja voi olla todella rikas, voi toimitusjohtaja olla vastaavasti köyhä.

Rahojen ja varallisuuden jakautuminen ei ole automaattisesti kiinni ammatista tai asemasta, toki isommasta palkasta on helpompi sijoittaa, mutta tärkeämpää on aika ja sen vaikutus sijoituksiin.

Ja kuinka sijoitukset tuottavat vaikkapa uuteen autoon verrattuna... Kaikki sen tietävät ja tajuavat ja silti niin moni haaveilee uudesta autosta mielummin, kuin uusista sijoituksista, eli jostain joka tuottaa lisää rahaa. Lopulta ehkä niin paljon, että sillä saisi autonkin hankittua, jos sille on tarve.

Siinä missä jotkut huutavat tällä hetkellä kovaan ääneen, että Kapitalismi ei toimi ja se on matemaattinen fakta, niin tutustuisin mielelläni millä matemaattisella kaavalla tuohon laskelmaan on päädytty? Ja enemmän näenkin järkeä Björn Wahlroosin kirjoituksissa koskien taloutta ja rahamarkkinoita:

..."Mutta sosialismi on niin monelle kaunis ajatus. Ongelma on vain siinä, että se ei toimi. Se ei tarjoa kannustimia menestykseen ja siinä on vapaamatkustajaongelma. Kaikki haluavat auttaa avun tarpeessa olevia, mutta harva haluaa sitä maksaa"

Kommunistinen järjestelmä ei ole koskaan ollut toimiva missään päin maailmaa, joten tuntuukin uskomattomalta kuinka sen perään jaksetaan haikailla aina vaan.

Kootut Selitykset.

Kuinka usein olenkaan kertonut lisää sijoittamisestani siitä kysyneelle vain kuullakseni koottuja selityksiä miksi he eivät voi tehdä kuten minä olen tehnyt.

Olen sijoittanut ollessani työtön, opiskellessani ja erilaisissa taloudellisissa tilanteissa, aina kulloistenkin tulojen mukaan. Aina on kuitenkin ollut mahdollista sijoittaa, vaikka pieniäkin summia.
Enkä myöskään koe, että olisin jäänyt mistään paitsi vaikka ei elämässäni ole koskaan ollut mitenkään suunnattomia summia tuhlattavaksi.
Eräs täysin absurdi väite onkin, että ei ole varaa sijoittaa.

Itselläni kun ei ole varaa olla sijoittamatta!
Jos pitää ajatella, haluanko tehdä töitä vuodesta toiseen ja kitkutella pelkällä palkalla
palkkapäivästä palkkapäivään, niin vastaus on että; ei, en halua.
Osinkojen muodossa tuleva lisätulo onkin tervetullut lisä tililleni.
Passiiviset tulot ovatkin niitä parhaita tuloja.

Ja jos taas haluan tehdä töitä koska valitsen niin, tai oikeastaan mitä tahansa muuta sitten keksinkään niin on sekin mahdollista rahan avulla.
Laitankin mielummin rahan tekemään töitä minulle, kuin teen itse töitä rahalle.

Raha ei väsy ja työskentelee vuorokaudet ympäri päivästä toiseen ja samalla voin itse keskittyä johonkin muuhun. Tuntuukin, että nämä uteliaat ihmiset eivät ole kiinnostuneet niinkään sijoittamisesta tai edes vaurastumisesta, rikkaaksi tulemisesta puhumattakaan.
Vaan ainoastaan siitä miten rahaa voisi käyttää.
Vaikka ennen käyttämistä pitäisi kuitenkin ansaita.
Ja tuntuu siltä, että käyttämisen he kyllä osaavat, ehkä turhankin tehokkaasti.
Joten sitä varten on sitten vielä lainat ja luottokortit yms.

Ei liene yllätys, että heistä ei koskaan tule rikkaita, ei vaikka voittaisivat lotossa äkillisesti suurenkin summan rahaa koska kulutuskäyttäytyminen ei muuttuisi. Heidän tietämyksensä ja ajatusmallinsa pitäisi muuttua jotta mikään raha ei valuisi hukkaan hyvinkin äkkiä.

Jos nämä normaalin keskiverto toimeentulon omaavat ihmiset väittävät, että eivät pysty sijoittamaan koska ei ole rahaa. Eletään silloin roimasti yli varojen. Jos palkasta menee siis kaikki käteenjäävä laskuihin ja muihin menoihin, eikä sijoittamiseen riitä edes muutamaa kymppiä kuukaudessa jolla jo pääsisi hyvin alkuun sijoittamisessa.

Sijoittaminen ei ole vaikeaa. Se vaatii sitoutumista ja päättäväisyyttä sekä aikaa, eli toisin sanoen kurinalaisuutta. Rahaa ei tarvita mitenkään suuria summia alkuun pääsemiseksi ja ainakin itse tarvitsen pennosilleni parhaan mahdollisen tuoton, jotta rahani riittäisivät.
Nyt ja ennenkaikkea tulevaisuudessa.

Jos siis rahasi ei tunnu riittävän, on mielestäni aika tarkastella mihin rahasi riittävät ja mihin eivät. Voisiko jostain säästää tai karsia kuluja sekä ottaa enemmän vastuuta omasta taloudestaan ja varallisuudestaan? Ei ole työnantajasi tehtävä tehdä sinusta rikasta, kuten ei myöskään valtion.
Vaan henkilön jonka luulisi olevan asiasta kaikkein kiinnostunein, eli sinun!

Myöhemmin jos asiaan palataan voisin todeta, että minähän sanoin.
Mutta taidan tyytyä olemaan hiljaa ja todeta vaikka, että onhan se kannattanut... tai jotain vastaavaa ympäripyöreää. Sillä näitä ihmisiä varmasti harmittaisi jos tajuaisivat kuinka paljon he menettivät jättäessään tilaisuutensa käyttämättä neuvoista huolimatta, eikä menetettyä aikaa tai hukattua tuottoa ole mahdollista saada enää takaisin.


"It is your duty to be rich, and a sin to be poor."

"Empty pockets never held anyone back.
Only empty heads and empty hearts can do that" - Norman Vincent Peale

Käyttöopas Rahalle.

                                                                                                                                             Fi-1         

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TÄRKEÄÄ TIETOA:
Sijoittaminen ja omasta taloudesta vastuun ottaminen on hieno asia ja onneksi nykyisin on monia erilaisia tapoja joista varmasti löytää itselleen sopivimmat. Tällä hetkellä tuntuu olevan suosiossa erityisesti asuntosijoittaminen ja suorat osinkosijoitukset.
Allekirjoittanut kyllä ehdottaa aloittamaan pienikuluisista rahastoista, jos sijoittaminen ei ole ennestään tuttua. Alkuun pääsee näin helpommin ja pienemmillä summilla.
Sijoittamiseen kuuluu aina riski, kuten elämäänkin, mutta sijoittamatta jättäminen vasta riskialtista onkin. 

Robert T. Kiyosaki- "Winners are not afraid of losing, but losers are"

HUOMIO: Tässä käyttöohjeessa esitetyt väittämät toimivat parhaiten kun niitä toteuttaa säännöllisesti ja tunnollisesti. Kirjoittaja kuitenkin irtisanoutuu vastuusta ja kehoittaa
omaan harkintaan.
Eri sijoitusmuotoihin ja tapoihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen sijoituspäätöstä!

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
TURVALLISUUSTOIMENPITEET:
Sijoittaminen ei ole vaikeaa tai mahdotonta, eikä missään nimessä vain rikkaiden etuoikeus. Jos tuntuu, että rahat ei riitä, niin asiaan kannattaa paneutua ja laittaa raha-asiansa kuntoon.
Säästämällä, sijoittamalla sekä järkeistämällä kulutuskäyttäytymistään on mahdollista tehdä
muutos parempaan. Kannattaa kuitenkin muistaa hajautus eri maihin, toimialoille, ajallisesti sekä palveluntarjoajiin. Lisäksi on hyvä opetella perusasioita sijoittamisesta.
Olethan vastuussa hyvin tärkeän ihmisen sijoituksista.

TÄRKEÄÄ: Hajautus ja tieto pienentää sijoittamisen riskiä.
Älä koskaan sijoita enempää kuin olet valmis häviämään!
 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
TOIMENPITEET JA TOIMINNOT: 
Seuraa markkinoita, ainakin jonkin verran. Tee suunnitelma ja pitäydy siinä. Mieti useita tulonlähteitä, mielellään sellaisia joista voit saada passiivista tuloa. Laita raha tekemään työtä sinulle. Muista hajautus, mutta liiallinen hajauttaminen syö myös voittoja, joten kohtuudella ja ajatuksella. Yksi keino joka toimii monelle, on se että siirtää esim. palkasta heti 10% sivuun ja vasta sen jälkeen kuluttaa muuhun.  Maksa siis itsellesi ensin! Sijoittamisen pitäisi olla osa elämääsi, sillä jos et ole kiinnostunut omasta toimeentulostasi ja raha-asioistasi, niin kuka sitten on?
Muista nauttia matkasta ja välillä kun tuntuu, että asiat ei etene tarpeeksi, niin muistele aikaa ennen sijoittamista. Olet päässyt jo pitkälle. Aika on ystäväsi, mutta myös pahin vastustaja, jos viivyttelet sijoitustesi kanssa. 
Korkoa korolle ilmiö tutuksi täältä.

ESIMERKKI: Minimoi turha kaupankäynti kulujen takia, kurssit nousevat ja laskevat.
Mutta pitkällä ajalla on suunta ollut aina lopulta ylöspäin.
Harva voittaa indeksiä aktiivisella kaupankäynnillä josta koituu aina kuluja.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
USEIN KYSYTTYÄ:
Miksi tulisi sijoittaa? Kukaan muu kuin sinä itse ei ole vastuussa taloudellisesta hyvinvoinnistasi ja vaurastumisesta. Rahojen pankkitilillä pitäminen negatiivisilla koroilla laskee vain rahan arvoa inflaation kanssa. 
Kuinka alkuun? Alkuun pääsee esimerkiksi pienikuluisilla rahastoilla ja myöhemmin voi perehtyä myös muihin sijoitusmuotoihin. Sijoittaminen ei ole vaikeaa ja aloittaa voi pienilläkin summilla. Tärkeää on silti perehtyä mihin rahojaan laittaa ja tehdä suunnitelma jota toteuttaa uskollisesti. Vauraus tuo mukanaan valinnanvaraa ja vapautta. Suosittelen jokaiselle.


https://valitsevauraus.blogspot.com                                                   WEALTH101019-001V01

Tulosidonnainen Velkakatto Ja Omistuskatto.

En ollut uskoa mitä luin kun nämä kaksi asiaa tuli eteeni lehtien artikkeleissa.
Onko Tommy Tabermannin sanonta: "Suomi, pohjoisin Koreoista" sittenkin totta!
Siis aivan vakavissaan esitetään että kotitalouksien velanoton määräksi asetettaisiin maksimisumma, jolla ei käytännössä ole mahdollista ostaa asuntoa vaikkapa Helsingistä. Normaali keskituloinen ei voisi siis enää ostaa itselleen kovinkaan helposti asuntoa pk-seudulta, vaan saattaisi olla pakotettu muuttamaan muualle. Jos työt nyt kuitenkin ovat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla niin mutkikkaaksi menee. Finanssiala ry julkistikin heti kriittisen tiedotteen asiaa valmistelleen työryhmän raportista, vaikka se oli itse edustettuna työryhmässä.

Muutama asia jota ei ole juurikaan julkisuudessa käsitelty asian tiimoilta on se että kuinka tämä vaikuttaisi vuokratasoon, kun rajoitukset eivät kosketa yrityksiä ja yhteisöjä, saisivat ne haalittua entistä enemmän vuokrattavia kiinteistöjä, yksityisten ihmisten poistuttua omistajina ja vuokra-asuntojen tarjoajina markkinoilta.

Samalla ne voivat säädellä vuokratasoa aivan vapaasti vähentyneen kilpailun takia ja sanella asuntojen hintoja jne.
Kuulostaakin taas yhdeltä keinolta pitää keskiluokkainen palkansaaja tiukasti siellä keskiluokassa, että ei nyt vahingossa saisi kerrytettyä itselleen mitään omaisuutta ja samalla lisättyä valinnanvapauttaan. Palkkapäivästä palkkapäivään, veroja maksellen eläkkeeseen asti ja sitten nauttimaan eläkkeestä, jos sellaista tulevaisuudessa enää edes on...

Velkaantumisen estämiseksi olisi mielestäni järkevämpää lisätä valistusta kuin asettaa uusia rajoitteita ja kontrolleja joita maassamme on aivan riittävästi jo nykyiselläänkin.
Pankeillahan jo nyt vastuu selvittää asiakkaan maksukyky ennen lainan myöntämistä, joten on tuollainen kontrollointi aivan älytöntä ja turhaa.

Toinen huomioni saanut asia oli Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan (jonka peruspalkka lehtitietojen mukaan on 6500€/kk+lisät ja omistuksiin kuuluu mm. kaksi asuntoa, yksi Helsingissä ja toinen Tampereella) kommentit joiden mukaan kapitalismista seuraa eriarvoistumista ja pääomien keskittymistä ja ilmastonmuutos.
Ratkaisuna hänellä on esittää maapallon varallisuuden uudelleen jako ja 10M€ omistuskatto rikkaille, joka voisi olla hyvä alku hänen mielestään. Asian on esittänyt aiemmin Pohjoismaisen Vihreän Vasemmiston Pääsihteeri Mia Haglund, joka kannattaa omien sanojensa mukaan mm. antikapitalistista feminististä ajattelua ja on Työstäkieltäytyjäliiton toiminnassa mukana.
Jos ajatellaan nyt vaikka ihan Suomen tasolla, niin tuollaisia 10M€ omaisuuden omaavia henkilöitä ei nyt ihan kauheasti maassamme ole, siitä pitää jo nyt korkea verotuksemme huolen ja mitä kapitalismiin Suomessa tulee, niin ei sitä meillä edes todellisuudessa ole!

Tuloerot ja omistukset ovat maassamme todella tasaisesti jakautuneet. Ne harvat joilla omaisuutta on enemmän kertynyt, ovat melkein siirtäneetkin omaisuutensa turvaan muihin maihin, juurikin Suomen korkean verotuksen takia.

Ei kenenkään muun omaisuus tai menestys ole ainakaan minulta pois. Mitä paremmin suomalaisilla menee, sitä enemmän se heijastuu positiivisesti myös muihin ympärillä oleviin. Verotulot kasvaa, ostovoima lisääntyy, työpaikkoja tulee lisää jne. Myös ilmastoteot vaativat rahaa, sekä innovaatioita jotka eivät ilman taloudellista panostusta ole mahdollisia.

En myöskään koe että jos vaikkapa minä olen työtä tekemällä, säästämällä ja sijoittamalla pitkäjänteisesti, karsien menojani sekä miettimällä tarkasti ennen jokaista ostostani pitkän ajan kuluessa saanut jotain kasaan, olisin velvollinen jakamaan omaisuuttani niiden kanssa jotka eivät ole samaan pystyneet tai lähinnä viitsineet.
Mielestäni hyödytän myös yhteiskuntaa omalta osaltani mahdollistaen useiden yritysten toimintaa sijoittamalla niiden toimintaan rahaa, kuten myös muilla valinnoillani paremmin kuin antamalla rahani pois sellaisille tahoille jotka eivät ole tehneet mitään niiden eteen ja kuluttaisivat ne todennäköisesti hyvin pian ilman sen kummapaa ajatusta ja olisivat takaisin lähtötilanteessa tai jopa huonommassa jamassa kuin aiemmin.

Jokainen yritys joutuu entistä enemmän ottamaan luonnonsuojelulliset arvot huomioon toiminnassaan ja ymmärtävät varmasti asian tärkeyden sekä vaikutuksen myös liiketoimintaansa.

Joten jos vaikkapa Kontula ja Haglund haluavat uudelleen jakaa omistuksia, voivat he esimerkkiä näyttäen alkaa omistaan. Muistuttaisin näitä kapitalismin "nollaajia", että jollain heidänkin menonsa maksetaan, niin palkat, lastenhoidot, terveydenhuollot sekä muut pakolliset kulut. Tuotteet ja palvelut joita hekin varmasti ostavat on tuotettu ja kehitetty rahalla.

Vihreä Sijoittaminen.

Voiko sijoittaminen olla vihreää? Voi tietenkin tai vaikka minkä tahansa väristä...
Monesti sijoittaminen tarkoittaa samalla säästämistä jolloin jo lähtökohtaisesti kuluttaa vähemmän ja elää näin ollen ekologisemmin ja vähemmän luontoa kuormittaen. Lisäksi omilla valinnoillaan voi tehdä eettisempiä sijoituksia ja myöhemmin lisääntynyt varallisuus antaa myös enemmän valinnanvaraa ja taas kerran on mahdollisuus tehdä luontoa säästäviä tekoja omalta osaltaan.
Kertynyttä varallisuuta on mahdollista myös uudelleen ohjata eko-kohteisiin tai vaikkapa hyväntekeväisyyteen joten ehdottomasti, sijoittaminen voi olla vihreää ja eettistä.

Lisäksi osakkeenomistajana on mahdollista osallistua omistamiensa yhtiöiden yhtiökokouksiin ja saada näin äänensä kuuluviin johtoportaassa! Eli jälleen kerran; raha ja varallisuus tuo valinnanvaraa, vapautta ja valtaa vaikuttaa asioihin jotka koemme tärkeiksi.

Sijoittaessa kuitenkin rahat pääsääntöisesti ovat kiinni sijoituksissa ja poissa turhasta kuluttamisesta, käytän termiä turha tarkoituksella, sillä ainakin itse olen oppinut enemmän ja enemmän pohtimaan esineiden tai palveluiden hintaa suhteessa niiden arvoon.

Tunnettu sanontahan kuuluu; että köyhällä ei ole varaa halpaan. Itse käsitän sen omalla kohdallani niin, että yritän ostaa vain tarpeeseen, kestäviä ja laadukkaita tuotteita jolloin myös pärjään vähemmällä.
Yritän myös aina miettiä saanko tuotteen jostain halvemmalla ja mielellään käytettynä.

Jokainen meistä voi omalta osaltaan tehdä jotain luonnonsuojelun eteen ja sijoittaminen sekä säästäminen on todella hyviä keinoja vaikuttaa sekä parantaa tulevaisuutta, niin omalta kuin muidenkin osalta ja yksinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa tyhjän tölkin keräämistä kadulta ja sen toimittamista kierrätykseen.
Luonto kiittää ja lisäksi saa kuitattua pantin itselleen. Näistä pienistä pantti-summista on itselleni kertynyt säästöpossun täytettä, jotka olen sitten myöhemmin ohjannut sijoituksiin, eli saanut niille vielä korkoakin.

Ja omalta osaltani voin sanoa; että en koskaan tule ole olemaan niin rikas, että en noukkisi ilmaista rahaa pois kadulta lojumasta. Helpompaa olisi ainoastaan jos jokainen hoitaisi nuo palautuksen itse ja laittaisi ylimääräiset rahansa suoraan tililleni, jos tuntuu siltä että rahaa on tuolla tavalla pois heitettäväksi.

Vauraus ja Rikkaus.

Mitä vauraus oikeastaan on? Entä rikkaus? Mitataanko rikkautta ja vaurautta ainoastaan rahassa? Tutkimalla asiaa löytää vauraudelle seuraavia määreitä: maallinen vauraus, henkinen, fyysinen, mentaalinen, ihmissuhteet, ura, seikkailut, vaikuttaminen. Ja mielestäni onkin tärkeää tunnistaa vaurauden monimuotoisuus.
Pelkkä raha ei tee ihmisestä vielä vaurasta.

Entäs rikkaus sitten? Rikkauden määritelmä on oikeastaan vieläkin monipuolisempi koska kyse ei ole pelkästä aineellisesta ja taloudellisesta määritteestä, vaan oikeastaan asenteista ja ajattelutavasta joista seuraa rikastuminen.
Jos taloudellinen vaurastuminen tai rikastuminen on päämäärä, tarvitaan pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja oikeanlainen ajatusmalli. Muutos alkaa ajatuksista.

Rikkaus on siis ennen kaikkea tapa ajatella; jossa pystyy nauttimaan myös pienistä asioista, eli elämään rikasta elämää. Oikean ajatusmallin löytämistä helpottaa lukeminen, asioiden tutkiminen ja ymmärtäminen. Itse olen oppinut raha-asioista seminaareissa, lukemalla ja keskustelemalla muiden kanssa ja voin sanoa että kaikkein tärkeintä on ymmärtäminen.
Kirjoittamaani voi suhtautua skeptisesti, mutta uskallan väittää että ihminen joka ei ymmärrä vaurastumista, rahaa, tai rahamarkkinoita ei koskaan tule olemaan rikas. Ja siinä on syy miksi moni suurenkin summan äkkiä saanut on kohta joko alkupisteessä tai jopa pahemmassa jamassa kuin aiemmin.

Olenko siis rikas? Kysymys on hyvä, sillä kannattaako edes uskoa ihmistä joka kirjoittaa jostain mitä ei ole itse saavuttanut... En ole, en mielestäni vielä, mutta olen edistynyt valtavasti matkalla kohti vaurautta ja rikkautta ja elän kuitenkin rikasta ja mielenkiintoista elämää. Uskon saavuttavani taloudellisen vaurauden jossain vaiheessa ja joidenkin mielestä olen sen jopa saavuttanutkin jo. Rikkaus ja vauraus kun ovat kuitenkin täysin subjektiivisia käsitteitä.

Valitse Vauraus.

Valitse vauraus, valitse vapaus tai tyydy siihen mitä saat koska se on osasi mikäli et ota vastuuta omasta taloudestasi ja vaurastumisestasi.
Tekeekö raha onnelliseksi kuulee kaikkein kyynisimpien ihmisten sanovan johon esitän vastaväitteen; tekeekö köyhyys? Ja siinä missä  varallisuus ei ole mikään onnellisuuden mittari, niin epäilen kovasti että sitä saavuttaa varattomanakaan yhtään helpommin.
Raha on väline jolla maksetaan kaikki elämisestä aiheutuvat kulut ja mahdollistetaan myös esimerkiksi hyväntekeväisyystyö, sillä vaikka lisäisin iltarukouksiinin hyvän ajatuksen näille järjestöille niin se ei rahoita ja mahdollista niiden toimintaa. Raha ei siis ole paha tai hyvä asia, ainoastaan väline.

Turhan moni elää Suomessa palkkapäivästä toiseen suhteellisen hyvillä tuloilla ja silti juuri mitään ei jää säästöön ja sijoitettavaksi. Yleinen harhaluulo tuntuukin olevan että tuloja lisäämällä asia korjaantuu, mutta kuinka sitten on mahdollista että niin 2k€ ja 4,5k€ kuukausittain tienaava ovat valitettavan usein samassa taloudellisessa ahdingossa, ainoana omaisuutenaan  ehkäpä vain asunto ja autolaina? Verotus pitää huolen siitä että työtä tekemällä on Suomessa todella vaikea rikastua, joten käännämme katsemme ja toivomme loppuviikosta lottoarvontaan, kaikki kun eivät voi olla lahjakkaita urheilijoita tai muusikoita joille maksetaan huomattavia summia työstään...

On sanomattakin selvää, että ison voiton kohdalle osuminen on erittäin epätodennäköistä, onnea vaan Siilinjärvelle!
Voisiko siis olla toista tapaa, enemmän vaivaa vaativaa mutta huomattavasti todennäköisempää jolla voisi lisätä varallisuuttaan ja samalla vapauttaan?
On ja se on vielä kaikille mahdollinen ja sitä kutsutaan sijoittamiseksi. Tässä blogissa kirjoitan mietteitä niin: rahasta, politiikasta kuin keinoista joilla jokainen voi parantaa omaa taloudellista tilannettaan.