Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Ja se on oikein!
Usein kuulee puhuttavan hopealusikka taskussa, suuresta perinnöstä tai vaikkapa kuinka raha tulee rahan luokse jne. syinä miksi joillakin on rahaa ja samalla tekosyynä miksi itsellä ei ole. Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Ja miksi siis on oikein, että rikkaat kasvattavat omaisuuttaan kun taas köyhät köyhtyy entisestään?
Kuulostaa äkkiseltään epäreilulta.
On tosiasia, että lähtökohdat ovat ihmisillä erilaiset, jopa Suomen kaltaisessa maassa jossa tuloerot ovat montaa muuta maata pienemmät ja sosiaaliturva osaltaan tasoittaa tuloeroja verotuksen lisäksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tekosyy olla yrittämättä. Päinvastoin!
Olen tavannut ihmisiä joilla on hyväpalkkaiset työt, mutta ei varaa sijoituksille. Koska kaikki menee kulutukseen. Perustellaan tarve isolle omakotitalolle ja hienoille autoille yms. Kuten myös vähempivaraisia joiden kaikki rahat menee, vaikka tulotaso vaihtelee kuukausittain ja senttiäkään ei kuulemma jää. Menot siis kasvavat suhteessa tuloihin.
Sijoittavat ihmiset ovatkin maassamme jokin harvinaislaatuinen porukka jotka miettivät mistä puristaa kuukausittain jokin summa tuottamaan myös tulevaisuudelle. Ja tässä joukossa on kaikista ammateista ja yhteiskuntaluokista ihmisiä, aivan kuten niistäkin joille ei koskaan jää mitään sijoitettavaksi.

Rikkaat harrastavat sijoitustoimintaa tai muuta varallisuutta lisäävää toimintaa josta maksetaan palkkio jossain muodossa, eli vaikuttavat aktiivisesti varallisuutensa tasoon. Jos eivät itse, on joku sen jossain vaiheessa heille tehnyt. Ei mikään varallisuus synny itsestään.
Palkkio maksetaan koska tuolle toiminnalle on laskettu arvo. Jos rikas menettää syystä tai toisesta varansa, hän yleensä jatkaa tapoja joilla on aiemmin onnistunut kartuttamaan varallisuutta ja jatkaa vaurastumista jälleen.

Varaton ihminen tekee päinvastaista, ei sijoita tai edes harkitse kuin korkeintaan palkkatyöstä maksettavan palkan tuhlaamista laskujen jälkeen. Hyvin yleinen kaava joka pitää varattoman rahattomana, koska mitään ei saavuta jos ei ole valmis tekemään jotain sen eteen.

On siis oikein, että rikas rikastuu. Onhan hänen sijoituksilleen maksettava korvaus aivan kuten työstä odotetaan maksettavan palkkaa. Mitä enemmän siis sijoittaa, sitä enemmän voi olettaa saavansa tuottoa. Ja huomattavasti todennäköisemmin kuin lottoamalla viikottain! Nekin rahat voisi hyvin ohjata tuottaviin sijoituksiin.

Jos siis kuulut vähävaraisempaan luokkaan yhteiskunnassamme, niin mieti mitä sinä voisit tehdä toisin? Kuinka voisit parantaa taloudellista tilannettasi? Mitkä teot eivät toimi ja mitkä toimivat? Kuinka muuttaa asioita?
Uusi tulonjako rikkailta köyhille ei ole ratkaisu, sillä ilman tuottavaa toimintaa varallisuus ei kasva. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusasiat rahasta ja varallisuuden kasvusta.

Jos siis todella haluat enemmän, on sinun tehtävä enemmän. Ja en tarkoita työntekoa, sillä aikaa meillä on rajatusti, kuten aiemmassa kirjoituksessa kirjoitin.

Ja jos et jaksa tai ole kiiinnostunut sijoittamisesta, et siis ole kiinnostunut varallisuutesi kasvusta. Ainakaan tarpeeksi tehdäksesi asialle yhtään mitään.
Täysin hyväksyttävää, mutta silloin on turha valittaa tai olettaa olevansa oikeutettu yhtään enempään. Ei ole yhteiskunnan, valtion tai kenenkään muun tehtävä tehdä kenestäkään toisesta varakasta, ei edes veikkaustoiminnan, jonka tarkoitus on pyörittää tuottavaa liiketoimintaa. Vastuu vaurastumisestasi on sinulla itselläsi.

Kaikki sijoittajat eivät ole varakkaita, taikka rikkaita. Mutta ajatusmalli ja teot vievät heitä siihen suuntaan. Köyhällä ajatusmallilla ja teoilla taas pitää itsensä taatusti köyhänä jatkossakin.

Varallisuus ja elämän rajallisuus.

24 tuntia vuorokaudessa, kaikilla meistä. Enempää ei ole naapurin Pekalla, eikä Amerikan presidentillä. Oletetaan, että tuosta käytämme vaikka 10 tuntia työntekoon päivittäin, kaksi tuntia työmatkoihin valmisteluineen ja yksinkertaisuuden vuoksi 10 tuntia nukkumiseen. Olemme käyttäneet vuorokaudestamme 22 tuntia ja tuolla jäljelle jäävällä 2 tunnilla pitää tehdä kaikki muut asiat, kuten harrastukset, seurustelu, ruuan laitot yms. pakolliset asiat.

Vaikka luvut heittelee suuntaan jos toiseenkin, niin saa aikamme rajallisuudesta esimerkistä hyvän kuvan. Jos tuohon vielä lisää eliniänodotteen, sanotaan vaikka 85-vuotta, voimme laskea helposti kuinka monta kesää tai vaikkapa joulua meillä vielä on edessämme. Ja monikohan niistä on vielä sellaisia joista saamme nauttia täysillä ja terveenä...

Korkoa korolle on asia mitä kovin harva sisäistää ja sen sisäistäneet ymmärtävät ajan merkityksen myös siinä. Asia jota olen käsitellyt parhaani mukaan aiemmin, joten en mene siihen sen syvemmin tässä kirjoituksessa.

Jos aikamme on siis noinkin rajallista kuin esimerkkitapauksessa, ymmärrämme, että pelkästään työtä tekemällä vaurastuminen on äärimmäisen vaikeaa. Mutta jos laitamme rahan tekemään töitä puolestamme, tekevät sijoituksemme töitä myös kun me emme. Rahoittavat yrityksiä ja niiden toimintaa hyödyttäen useammassa paikassa ja väsymättömästi. Yritykset taas tarjoavat palveluita joille on kysyntää sekä työllistävät ja näin ollen hyödyttävät yhteiskuntaa. Jos näin ei ole, on yritystoiminta käytännössä mahdotonta.

"En ole kiinnostunut sijoittamisesta tai raha ei ole tärkeää."
Kuinnioitan tuollaista mielipidettä kaikkien muiden joukossa, mutta harvoin väite pitää paikkaansa.
Ensinnäkin raha on tärkeää. Sillä maksetaan kaikki menot ja varmistetaan yhteiskunnan toimivuus. Kaupankäynnin väline jolle ei ole olemassa toimivaa korviketta ja ilman rahaa eläminen on käytännössä mahdotonta. Jos taas sijoittaminen ei kiinnosta on taas hyvin huoleton ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteensa ja tyytyykin siihen mitä tarjolla sattuu olemaan, koska ei ole oman taloutensa herra. Rahasta onkin silloin tullut isäntä.

Vaikeaa? -Ei oikeastaan. Kuka tahansa pystyy halutessaan sijoittamaan.
Alkuun pääsee hyvinkin pienillä summilla.

Vaivalloista? -Jonkin verran. Ilman mitään vaivaa, ei voi olettaa saavansa tuloksia.
Onkin siis tehtävä päätös sitoutua ja pidättäydyttävä siinä.

Voit siis vaurastua ja tehdä mitä haluat, missä haluat vapaammin kuin kahlitsemalla itsesi vain toisen unelmien eteen tekevänä työntekijänä jossa elät palkkapäivästä palkkapäivään aina vain uudestaan ja uudestaan. Valinta on lopulta sinun.


Principles for success. Animated ultra-mini series by Ray Dalio:
https://www.youtube.com/watch?v=dKz095P7LdU&t=4s

Hajautus ja menestys.

Aikana jota elämme, pandemian kurittamalla markkinoilla jonka liikkeitä kukaan ei osaa ennustaa voi yrittää ja pelata rahansa pikavoittojen toivossa tai toteuttaa suunnitelmaansa. Laatia tai muokata jo ennalta määriteltyä. Ja yhä useammin huomaan istuvani käsien päällä odottaen vain hiukan parempaa hetkeä. Mutta mikä onkaan se parempi hetki? Yleensä se on aina mennyt, joten odottamalla liian pitkään menettää mahdolliset tuotot odotusajalta ja täydellistä tilaisuutta tuskin tunnistaa kuitenkaan. Toisaalta ei kalliillakaan kannata ostella...
Vastauksen tarjoaa se kuuluisa ns. Ilmainen lounas, eli: hajautus.

Pohtiessani itselleni optimaalisen ajoituksen merkitystä ja toteuttamista, tulin miettineeksi menestystä. Mitä menestys merkitseekään itse kullekin ja miten sen voisi saavuttaa? Paras määritelmä johon olen itse törmännyt on mennyt suurinpiirteiden seuraavanlaisesti:
”Menestys on ideaalinen toteuttaminen ennalta päätetyn päämäärän saavuttamiseksi.”
Jos siis olemme asemassa johon aiemmat tekomme on meidät johtaneet, voimme määritellä menestymisemme sen mukaan mitä olemme saavuttaneet. Olemmeko saavuttaneet sen mitä haluamme tai teemmekö oikeita asioita saavuttaksemme sen tulevaisuudessa?

Janoan menestystä ja tilaisuuksia. Kehittyminen ja eteenpäin meneminen on minulle mahdolllisuuksia tulla paremmaksi ja arvokkaammaksi. Samalla koen paineita tuosta asiasta ja huomaankin olevani enemmän huolissani menestyksestä aivan muissa asioissa kuin taloudellisten kysymysten suhteen. Sijoittaminen ja säästäminen on kuitenkin yksinkertaista puuhaa, joten sen suhteen en ole huolissani. Mitkä asiat merkitsevät sinulle menestystä?

Pelkkää Spekulaatiota.

Kurssit nousee, laskee tai menee sivuttain tai ympäri. Kukaan ei tiedä, eikä siksi liiemmin kannata keskittyäkään jonkun toisen näkemykseen asiasta.

Jos yhtään seuraa ennustuksen antajien onnistumisprosenttia, huomaa sen olevan vähintäänkin keskinkertainen. Lisäksi sitä selittelyiden määrää, puhutaan ne epäonnistumisetkin onnistumisiksi, ainakin osittain.
Ja jos kuitenkin pitäisi sijoittaa, säästää ja kerryttää omaisuuttaan on parempi tutkia muiden mielipiteitä, tehdä omat johtopäätökset ja toimia niiden pohjalta, eikä seurata ennustajien povauksia jotka harvemmin paikkaansa pitävät. Ajallinen hajautus ja kurinalaisuus tuovat varmemmin hyvän lopputuloksen kuin kalastelu ja järjetön ryntäily markkinoilla. Oli tilanne mikä tahansa.

Tiedostan, että esittämällä omia valintojani tai esittelemällä omistuksiani saisin huomattavasti enemmän lukijoita piskuiselle blogilleni, mutta olen päätynyt nykyiseen linjaan aivan tarkoituksella. Sijoittamisen filosofian pitäisi olla tärkeämpi asia kuin yksittäisen sijoittajan tekemiset, vaikka kyseessä olisi Warren Buffet!

Mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. En myöskään mainosta pikavippifirmoja tai kalliita sijoituspankkipalveluita pienen rahallisen korvauksen takia vaan jätän sen muiden tehtäväksi. Kehotan kuitenkin valitsemaan huolella mitä alustaa käytät kaupankäyntiin, sillä kuluissa on todellakin eroja ja saman tai enemmän saatat saada halvemmalla muualta.

Kirjoitankin siis asioista joilla on merkitystä, tinkimättömästi, enkä keskity summiin taikka epäoleellisiin asioihin. Niitä löytää netistä vaikka kuinka ja jopa iltapäivälehtien taloussankareista. Näissä tarinoissahan annetaankin lähes aina hyvin virheellinen tai jopa valheellinen kuva, sellainen jossa lainoista on tullut omaisuutta ja lähes aina selitellään asiat niin, että annetaan lukijan ymmärtää omaisuuden olevan enemmän kuin onkaan.
Tuolla varmasti saavuttaa niitä lukijoita, joita kiehtoo ajatus suurista summista ja keinoista joilla siihen on päästy; lähes, melkein aktuaalia ja melkein oikeaakin tietoa tarjolla.
Joten jos minäkin, vielä joku päivä...

How the economic machine works by Ray Dalio:

https://www.youtube.com/watch?v=PHe0bXAIuk0&t=39s

Korona peli.

Lapsuudessani korona oli biljardia muistuttava lautapeli ja myöhemmin aikuisiällä yhdistin sen meksikolaiseen olueen. En olisi koskaan kuvitellut kyseisen sanan merkitsevän vielä myöhemmin virustautia joka kylvää tuhoa ja rajoittaa elämistä ennennäkemättömällä tavalla.

Olen miettinyt kyseisen pandemian vaikutusta omaan tekemiseen sijoittamisen näkökulmasta ja väkisin myös tulevaisuuteen muutenkin.
Korona-epidemian johdosta moni joutuu lomautetuksi tai menettää työpaikkansa kokonaan.
Ja jos palkkatyö on ainoa tulonlähde, on mahdollisten lainojen lyhennykset ja muut pakolliset menot toivottavasti hoidettavissa pienentyneillä tuloilla. Valitettavasti näin ei aina ole...

Omalta osaltani olenkin siis erittäin tyytyväinen säästöistäni ja sijoituksistani joka tuo turvaa näinä vaikeina aikoina ja olenkin myös täällä puhunut useiden tulonlähteiden tärkeydestä.
Rahallahan ne lääkkeet, kehitystyö, vessapaperit ja ruokakin maksetaan.
Monen mielestähän kaikki on kannattanut tuhlata heti, koska sijoittaminen on vain rikkaille tai ei kannata kuitenkaan. Nyt olisi vihdoin aika tunnustaa tosiasiat!
En ole huolissani salkkuni laskennallisen arvon putoamisesta, voitot tai tappiot realisoituvat kuitenkin vasta myytäessä ja en ole missään nimessä myymässä vaan ostamassa.
Kurssien laskiessa ja mahdollisen taantuman alkaessa alkaa ostohinnat tippumaan ja onkin ostajan markkinat. Tilanne on hyvin valitettava ja toivottavasti kaikki palautuukin normaaliksi hyvin pian.

Mutta kuten aina, olosuhteet on kaikille samat ja on vain pystyttävä toimimaan tilanteesta huolimatta. En siis panikoi, en koe huolta peppupaperin loppumisesta tai käsidesin riittävyydestä. Huolta koen enemmän kaikkien niiden puolesta jotka ovat eläneet palkkapäivästä palkkapäivään laskuja maksellen, kunnes palkkapäivä ei enää koittanutkaan, sekä tietenkin niistä sairastuneista joilla ei ole voimia selvitä.

Nyt jos koska on hyvä aika aloittaa vihdoin sijoittaminen tai sitten voi vain odottaa, tehdä kuten tähänkin asti ja saa sen  mitä ikinä sitten sattuu saamaan.
Niin varmasti kuin kesä koittaa kevään jälkeen koittaa huonojen aikojen jälkeen paremmat.
Pysytään turvassa ja terveenä.

Rahakone.

Törmäsin termiin rahakone Tony Robbinsin kirjassa: Raha peli haltuun.
Kirjasta itsestään löytyy lukuisia arvosteluita joten en tee siitä yhtä lisää kaikkien muiden jatkoksi.

Ajatus rahakoneesta ei ollut lainkaan uusi, ei ainakaan allekirjoittanelle mutta ehkä tapa jolla hän sen kirjassa esittää on helposti ymmärrettävä ja omaksuttava:
Yksinkertaisuudessaan ajatuksena on syöttää kuvitteelliseen rahakoneeseen harmaata massaa, eli rahaa kunnes rahakone tuottaa voittoa kun sijoitetun rahan määrä on saavuttanut tietyn tason ja tuotoilla on merkitystä niin paljon, että saadut voitot tuottavat tarpeeksi kuluihin.
Rahakoneena toimii tietenkin erilaiset sijoitukset ja niistä saatavat voitot ja lähinnä tuotot.

Olen toteuttanut tuota suunnitelmaa jo jonkin aikaa tietämättä kyseisestä termistä ja vaikka en voi vielä tässä vaiheessa todeta, että toteuttaminen on erityisen helppoa, voin kuitenkin jo sanoa, että ei se ole erityisen vaikeaakaan.
Tuo sijoituksiin syydettävä harmaa massa nimittäin tekee tehokkaasti työtä ja tuottaa päivä päivältä enemmän ja enemmän tuottoa.

Ja jos kirjasuosituksia kuitenkin pitää antaa niin; Babylonin rikkain mies, George S Clasonin kirja  jossa tarinanomaisesti kerrotaan lyhyillä ja selkeillä kertomuksilla perusasiat sijoittamisesta sekä tietenkin tuo kuulemma mainosteeveeltä vaikuttava klassikko: Ajattele oikein ja menesty, Napoleon Hill ja ehkäpä vielä Robert Kiyosakin: Rikas isä köyhä isä.
Näilla kolmella kirjalla saa jo ajatuksia ja oikeanlaista asennetta rahaa sekä vaurastumista kohtaan huomattavasti enemmän kuin neuvoilla suomalaisilta sijoituspankkien sivuilta.

Sinänsä erikoista, että jopa nämä sijoituspankkien neuvojat ja asiaan vihkiytyneet sivustot muistavat mainita aika useinkin, kuinka sijoitusneuvojan neuvoihin kannattaa suhtautua varauksella ja kuinka kulut on erittäin tärkeää pitää minimissä antaen samalla neuvoja joista tuskin on merkittävää apua ja perivät vielä isoja kulujakin palveluistaan.

Mutta ehkä tapamme on hakea helppoa tai hyvin markkinoitua ratkaisua sen näennäisen yksinkertaiuuden vuoksi ja olemme siksi valmiita maksamaan siitä tuottavuuden kustannuksella. Moni käyttää kuitenkin aikaansa teknistä analyysiä tehden tai opettelee laskemaan tunnuslukuja ennen kuin edes ymmärtää perusasioita rahasta tai sijoittamisesta.
-Vähän sama kuin juoksisi maratonista vain viimeisen sata metriä ennen maalia!

Tunnusluvut ja todella monia analyysejäkin on saatavilla jo valmiiksi vaikka kuinka, mutta kukaan ei voi opettaa ajattelemaan tuottavasti ja rakentavasti ilman, että olet itse halukas tuon tiedon selvittämään ja omaksumaan.

Ihmettelen aina suuresti niitä joilla ei ole varaa sijoittaa. Jos ei sijoita tai nosta tulotasoaan tai laske kulujaan, niin ei varaa välttämättä olekkaan. Eli joko elää liian leveästi tai ansaitsee liian vähän.
Ja hyväksi koettu tapa ansaita on sijoittaminen!
Niitä jotka haluavat sijoittaa jonkin summan ja unohtaa sijoituksensa ilman huolenpitoa ja odottavansa rikastuvansa tällä tavoin.
Niitä joita asia ei kiinnosta tai niitä joilla ei ole aikaa odottaa.

Yleensä kuitenkin kuluttaminen kiinnostaa, siihen löytyy aikaa ja yllättävää kyllä lähes aina rahaakin.
Sijoittamalla saisi rahaa lisää myös kulutukseen. Ensin olisi kuitenkin hyvä ansaita, sitten vasta kuluttaa.

Elämä palkkapäivästä palkkapäivään, vain maksakseen laskuilla tilinsä tyhjäksi ja tehden tämän saman kaavan mukaisesti yhä uudestaan ja uudestaan vuosien ajan ilman mitään järjellistä syytä. Samalla toivoen. Toivoen lottovoittoa tai ihmettä tai rikasta Amerikan serkkua tai vaikka saunatonttua. Tuossa on edelleen tänä päivänä turhan monen suomalaisen tapa toteuttaa taloudellista elämäänsä.

Parempi ja toimivampi ratkaisu olisi toivomisen sijaan toimia, muuttaa asioita ja huomata kuinka asiat voivat todella muuttua.

Useita asioita joutuu odottamaan, harvaa saa ilman mitään vaivaa ja jos kuitenkin olettaa elävänsä vaikka vielä viisi vuotta, on erikoista kuulla, että "ei kiinnosta paljonko on viiden vuoden kuluttua".
Ja niin uskomatonta kuin se onkin tätä tapaa puolustetaan jatkuvasti.

Jos todellakin on niin; silloin voi kaiken kuluttaa huoletta, ilman huolta huomisesta ja on ihan selvä paljonko rahaa on käytössä viiden vuoden kuluttua.
Suurinpiirtein saman verran kuin tähän asti, sillä jos mikään ei muutu niin mikään ei muutu.

Toteankin yleensä tuohon, että tätä keskustelua ei käytäisi jos olisit viisi vuotta sitten ajatellut toisin. Raha, vaurastuminen, sijoittaminen ja rikkaus on lähes tabuja vielä yhteiskunnassamme, puhumme niistä häpeillen tai sivuutamme koko asian ja kuitenkin nämä asiat ovat läsnä elämässämme väistämättä.

Itseasiassa suomen kielestä tuntuu puuttuvan jopa hyvät termit rahasta puhumiselle.
Valjasta siis rahakone käyttöösi jo tänään jos et sitä ole jo tehnyt.
Ruoki sitä ahkerasti ja tarpeeksi pitkään ja nauti tuotoista.

Eläke ja tulotaso.

En ole eläkeiässä, vielä. Ja täytyy tunnustaa, että en ole monen muun lailla asiaa juurikaan pohtinut. Mutta se ei tarkoita, että en olisi varautunut. IS oli julkaissut mielenkiintoisen artikkelin jossa esiteltiin haaste kokeilla elämistä kuukauden ajan tulevan eläkkeen summalla. Ja voi sitä valituksen määrää kommenteissa, kuinkas muutenkaan...
Miten on mahdollista, että vieläkin vuonna 2020 Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ollaan hyvin yleisesti siinä uskossa, että ainoa keino vaurastua on palkkatyöstä saatu palkka tai mahdollinen lottovoitto?

Kun tulotasoaan voi kuitenkin nostaa, ei mahdollinen pieni eläkekään tunnu enää niin pelottavalta ajatukselta. Ja jos joku osoittaa tämän varsin hataran ajatusmallin palkkatyöstä saadun palkan ja lottovoitosta haaveilun sekä mahdollisesti pienen eläkkeen heikkouden omalla esimerkillään, kokee kovin moni suorastaan velvollisuudekseen esittää epäluuloista vähättelyä.
Vaikka voisi itsekin toimia aktiivisesti ja parantaa omaa taloudellista hyvinvointiaan. Palkkatyöstä saatu palkka voi olla vaatimaton, mutta silti kokonaisansio tai korvaus merkittävä.
(MSI, Multiple Sources of Income!)

Ei muilta pois ottamalla ja vaatimalla itselleen lisää saa.
Mutta omalla toiminnallaan voi asioihin varmasti vaikuttaa.

Kerronpa salaisuuden jos toisenkin; työnantajan tarkoitus ei ole tehdä työntekijöistään rikkaita, eikä valtion. Näiden asioiden ei tosin pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.
Joten, sijoittaminen, säästäminen vaikkapa viidestä kymmeneen vuotta ja olet osana rakentamassa ja tarjoamassa palveluita, etkä ainoastaan niitä käyttämässä. Tuo aika saattaa tuntua pitkältä, mutta kuitenkin moni käyttää jo asuntolainan maksamiseen huomattavasti pidemmän ajan, asunnon joka ei tuota mitään vaan on kuitenkin lähinnä kuluerä. Ja jos kuitenkin elät tuon mainitun ajanjakson ja kulutat, niin eikö olisi samalla aiheellista ostaa jotain arvoa tuottavaa ja ansaita hiukan enemmän?
Tehokas kuluttaminen ilman tehokasta tuottavuutta ei ole kovin kestävä konsepti.

Tuo aika on oikeastaan tuossa lähinnä siksi, että ehkä se pistää kriittisimpien ihmisten mieliin ajatuksen siitä, että vaaditaan tekoja ja uhrauksia keskimäärin vuosien ajan jotta sijoitukset muuttuvat tuottaviksi. Ei ole olemassa vaurastumista ilman tekoja ja uhrauksia. Ja vaikka olisi mukavaa, että vaurastuminen tapahtuisi yhdessä yössä, kestää se keskimäärin pidempään. Ja mikäli emme tiedä kuinka toimia rahan kanssa, ei mikään raha pysy hallussa myöskään kovin pitkään.

Ei ole valtion tai hallituksen vika, ei työnantajan tai verottajan syytä, että et voisi parantaa taloudellista tilannettasi. Ja jos siihen pystyy muutkin, pystyt sinäkin. Vaurastuminen ei myöskään vaadi hyvää koulutusta tai ylivoimaisia kykyjä tai esimerkiksi erityistä älykkyyttä.
Meillä on lukemattomia esimerkkejä erittäin viisaista ja köyhistä ihmisistä ja toisaalta vähemmän viisaista ja hyvin varakkaista. Näillä asioilla ei ole mitään suoraa yhteyttä toisiinsa.
Menneisyytesi tai kenenkään muun mielipiteen ei myöskään tarvitse olla sinua tai tekojasi määrittelevä asia. Vain sinä voit muuttua, tehdä muutoksen. Ja niin halutessasi voit samalla myös kaiken muuttaa. Ja ennen kaikkea voit muuttua vaikka heti, kunhan sitä todella haluat.

Kaikkea ei toki tarvitse, eikä pidäkään tehdä yksin mutta yhtä varmasti ei kukaan voi tehdä muutosta puolestasi tai haluamattasi.

Rikkailla ja varakkailla on huolia ja vaikeuksia siinä missä köyhilläkin, eikä köyhien huolet ole rahahuolia, vaan huolta siitä, että rahaa ei ole.
Meillä kaikilla on vastoinkäymisemme, mutta ero on siinä kuinka käsittelemme niitä.
Raha ei tee immuuniksi vastoinkäymisille, eikä ketään onnelliseksi.
Mutta sen avulla voi tehdä asioita jotka taas vaikuttavat niin omaan kuin muidenkin elämään.


"Parasta mitä voit tehdä köyhille on se, että et tule yhdeksi heistä"