Maailma muuttuu, siitä voimme olla varmoja.

Maailma muuttuu. Se onkin ainoa asia mistä voimme olla varmoja. Meidän on syytä muuttua ja sopeutua mukana. Valitettavasti Suomessa on edelleenkin hyvinkin negatiivinen ja epäterve asenne sijoittamiseen ja vaurauteen. Olinkin aiemmin miettinyt videoiden julkaisua, mutta tajuttuani kuinka kateellista ja vasemmistolaista ajattelua suuri osa suomalaisista vieläkin edustaa, päätin jättää julkaisematta jo kuvatut videot ja harkitsin jopa koko blogin unohtamista.

Kirjoitankin siis oikeastaan itselleni ja ihan vain piruuttani näille vasemmiston tai vihreän verhon taakse piiloutuville kommareille. Ei kait kukaan enää usko, että valtion tehtävä on huolehtia yksilöistä, yksilöistä jotka ovat tilittäneet rahansa ensin valtion koneiston käyttöön. Emmekö muka ole tarpeeksi vahvoja ja itsenäisiä päättääksemme itse, ottaaksemme vastuun omista teoista ja tulevaisuudesta?

Uskooko kukaan, että betoniviidakkoa rakentamalla voidaan saavuttaa mitään luonnon kannalta hyvää, samalla vähät välittämättä Suomen eduista, sen kansalaisista ja hyvinvoinnista? 

Maailma muuttuu ja ihmisten tulisi jatkuvan vastakkainasettelun sijaan nähdä mahdollisuuksia. Yleensä vastakkainasettelu kertoo enemmän meidän ennakkoluuloista ja negatiivisesta ajattelumaailmasta, kuin todellisuudesta. Muutos on mahdollisuus! 

Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka luonnonsuojelua ja hiilidioksidipäästöjä. Molemmat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia sijoituksille ja eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia asioita, vaikka moni niin kuvitteleekin. 

Miksi siis suomalaiset keskittyvät pääministerin ulkonäköön ja lottoon sijoittamisen ja vaurauden tavoittelun sijaan? Lähes kaikissa asioissa mitä haluaa toteuttaa tarvitaan kuitenkin rahaa! 

Ruotsissahan kaikki on pakotettuja sijoittamaan, päättämään kuinka eläkerahat sijoitetaan ja samalla käytäntö on tehnyt sijoittamisesta hyvin suosittua ja arkista. Meillä on vielä valovuosi matkaa samaan ja nykyisellä poliittisella toiminnalla ei sitä tulla koskaan saavuttamaan.

Osingot eivät ole paha. Meidän kaikkien eläkkeet on valtion sijoittamisen jälkeen saaduista voitoista maksettavia. Eli osingot näyttelevät tuossa tärkeää osaa. Sama yksityisellä ihmisellä. Ostat osakkeita jotka oikeuttavat osinkoon ja sellaisen saat. Oletathan saavasi korvauksen sijoituksellesi ja osan yhtiön menestyksestä. Palkkiojärjestelmä taas on yhtiön johdon päättämä, joten molemmat asia, niin osingot kuin palkkiotkin ovat hyvinkin demokraattisia. Lisäksi sijoittamalla hyödytät yhteiskuntaa ja vaurastuessa kulutat vähemmän yhteiskunnan varoja ja osallistut kuluihin enemmän verotettavan omaisuuden yms myötä. 

Yritysten yhteiskuntavastuu on vastuu, minkä yritys kantaa maksamalla veroja, työllistämällä ja näiden työntekijöiden maksamien verojen kautta, elinkaarensa ajan. Joten osakeyhtiön tarkoitus on edelleenkin tuottaa voittoa omistajilleen. Ehkä siis myös sinulle. Onkin siis tehtävä päätös, joko osallistua tai olla osallistumatta ja kohtuuden nimissä, lakata arvostelematta jos ei ole itse valmis tekemään asioiden eteen mitään. 

Miten menee itselläni, omaksi ilokseni ja varmaankin monen harmitukseksi; oikein hyvin! Omaisuuteni ja varallisuuteni jatkaa kasvamistaan tasaiseen tahtiin. Saavutan itselleni asettamiani tavoitteita ja nautin elämästäni. Kateellisille suosittelen ajatusmallin muutosta, ennen mahahaavaa. Vaurastuminen voi olla oikein kivaa, mutta ei se sivusta seuraamalla tule. 

The untold truth about money: 

https://www.youtube.com/watch?v=6mRbDEtDoyA

Huipulla tuulee ja on yksinäistä.

Huipulla tuulee ja on vielä yksinäistäkin, sanoo sananlaskut. Väite joka varmasti osaltaan pitää paikkaansa. Ja vastavuoroisesti pohjalla on tunkua.

Tämän todetakseen voi vaikka ajatella surkeutta johon moni hakee helpotusta ja vertaistukea yön pitkinä tunteina kuppilasta, josta löytyy kohtalotovereita ja selkääntaputtelijoita, ymmärtäjiä joiden kanssa on hyvä keksiä syitä miksi jokin asia ei onnistunut tai minkä takia on oikeastaan parempi näin yms. Sen sijaan voisi miettiä strategioita onnistumiseen ja epäonnistumistakin vain keinona löytää parannus niiltä osin.

Kaipaamme hyväksyntää ja toisaalta yhteenkuulumisen tunnetta ja varmaan enemmän kuin milloinkaan, niin silloin kun asiat eivät mene toivotulla tavalla. Usein myös nämä ymmärtäjät jotka perustelevat keksimällä syitä ovat läheisiä ihmisiä joiden tarkoitusperät ovat hyviä.

Miksi siis haluta huipulle? Tarvitaan todella vahva mieli, visio ja uskallusta pyrkiä huipulle. Enää ei ole selkääntaputtelijoita tai ainakin motiivit voivat olla väärien intressien ajamia. Epäilijöitä ja lannistavia kommentteja sen sijaan saa osakseen hyvin paljon. Ihailen jokaista joka on rohkea ja on päättänyt menestyä ja tekee sen eteen aktiivisesti töitä. Ilman rohkeita visionäärejä, yrittäjiä ja sijoittajia maailma olisi todella ikävä paikka. Moni kuitenkin kokee helpommaksi vain jämähtää paikoilleen. Kaikki kuitenkin liikkuu ja aika ei odota, joten paikalleen jääminen on oikeastaan kuin menisi taaksepäin.

Tämän paikalleen jäämisen ei pitäisi olla kenellekään vaihtoehto. Tuhlaamalla kallisarvoisen aikamme, pyrkimättä parempaan, kehittymättä, vie meitä paitsi taaksepäin, ei ole myöskään hyödyksi kenellekään muulle. Vain haluamalla enemmän, tekemällä jotain sen eteen, voimme mitään saavuttaa.

Kannattaa siis pyrkiä huipulle, jos tuulee, niin hyvä se työntää eteenpäin. Vastatuuleen ne lentokoneetkin nousee.

Ai sijoituksista..? Omistamani Aasian rahaston hinta on laskenut noin neljän vuoden takaiselle, joten lisäilen pitkän aikavälin nousu mielessä, kuten myös tasaisin välein lisäilen muiden rahastojen ostoja. Degiron lähdettyä Suomen pörssistä, (Degiro lopettaa suomalaisten osakkeiden kaupankäynnin suomalaisilta asiakkailta.) valtion verokäytäntöjen takia on Suomen sijoitukset aika minimissään. Nordnetin kalliita kaupankäyntihintoja en ole valmis maksamaan. Lisäksi seuraan joitakin yhtiöitä ja itselleni muutamaa uutta toimialaa mahdolliset ostot mielessä. Yritän myydä erästä kiinteistöä, rahoittaakseni muutaman uuden oston, jotka soveltuvat paremmin omaan portfoliooni. Toisaalta kaikki kiinteistöni tuottavat hyvin ja ovat vuokralla, joten niiden suhteen ei ole mitään kiirettä toimenpiteisiin.

John Demartini:

https://www.youtube.com/watch?v=cbjyMfwRCPA&t=361s

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Ja se on oikein!
Usein kuulee puhuttavan hopealusikka taskussa, suuresta perinnöstä tai vaikkapa kuinka raha tulee rahan luokse jne. syinä miksi joillakin on rahaa ja samalla tekosyynä miksi itsellä ei ole. Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Ja miksi siis on oikein, että rikkaat kasvattavat omaisuuttaan kun taas köyhät köyhtyy entisestään?
Kuulostaa äkkiseltään epäreilulta.
On tosiasia, että lähtökohdat ovat ihmisillä erilaiset, jopa Suomen kaltaisessa maassa jossa tuloerot ovat montaa muuta maata pienemmät ja sosiaaliturva osaltaan tasoittaa tuloeroja verotuksen lisäksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tekosyy olla yrittämättä. Päinvastoin!
Olen tavannut ihmisiä joilla on hyväpalkkaiset työt, mutta ei varaa sijoituksille. Koska kaikki menee kulutukseen. Perustellaan tarve isolle omakotitalolle ja hienoille autoille yms. Kuten myös vähempivaraisia joiden kaikki rahat menee, vaikka tulotaso vaihtelee kuukausittain ja senttiäkään ei kuulemma jää. Menot siis kasvavat suhteessa tuloihin.
Sijoittavat ihmiset ovatkin maassamme jokin harvinaislaatuinen porukka jotka miettivät mistä puristaa kuukausittain jokin summa tuottamaan myös tulevaisuudelle. Ja tässä joukossa on kaikista ammateista ja yhteiskuntaluokista ihmisiä, aivan kuten niistäkin joille ei koskaan jää mitään sijoitettavaksi.

Rikkaat harrastavat sijoitustoimintaa tai muuta varallisuutta lisäävää toimintaa josta maksetaan palkkio jossain muodossa, eli vaikuttavat aktiivisesti varallisuutensa tasoon. Jos eivät itse, on joku sen jossain vaiheessa heille tehnyt. Ei mikään varallisuus synny itsestään.
Palkkio maksetaan koska tuolle toiminnalle on laskettu arvo. Jos rikas menettää syystä tai toisesta varansa, hän yleensä jatkaa tapoja joilla on aiemmin onnistunut kartuttamaan varallisuutta ja jatkaa vaurastumista jälleen.

Varaton ihminen tekee päinvastaista, ei sijoita tai edes harkitse kuin korkeintaan palkkatyöstä maksettavan palkan tuhlaamista laskujen jälkeen. Hyvin yleinen kaava joka pitää varattoman rahattomana, koska mitään ei saavuta jos ei ole valmis tekemään jotain sen eteen.

On siis oikein, että rikas rikastuu. Onhan hänen sijoituksilleen maksettava korvaus aivan kuten työstä odotetaan maksettavan palkkaa. Mitä enemmän siis sijoittaa, sitä enemmän voi olettaa saavansa tuottoa. Ja huomattavasti todennäköisemmin kuin lottoamalla viikottain! Nekin rahat voisi hyvin ohjata tuottaviin sijoituksiin.

Jos siis kuulut vähävaraisempaan luokkaan yhteiskunnassamme, niin mieti mitä sinä voisit tehdä toisin? Kuinka voisit parantaa taloudellista tilannettasi? Mitkä teot eivät toimi ja mitkä toimivat? Kuinka muuttaa asioita?
Uusi tulonjako rikkailta köyhille ei ole ratkaisu, sillä ilman tuottavaa toimintaa varallisuus ei kasva. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusasiat rahasta ja varallisuuden kasvusta.

Jos siis todella haluat enemmän, on sinun tehtävä enemmän. Ja en tarkoita työntekoa, sillä aikaa meillä on rajatusti, kuten aiemmassa kirjoituksessa kirjoitin.

Ja jos et jaksa tai ole kiiinnostunut sijoittamisesta, et siis ole kiinnostunut varallisuutesi kasvusta. Ainakaan tarpeeksi tehdäksesi asialle yhtään mitään.
Täysin hyväksyttävää, mutta silloin on turha valittaa tai olettaa olevansa oikeutettu yhtään enempään. Ei ole yhteiskunnan, valtion tai kenenkään muun tehtävä tehdä kenestäkään toisesta varakasta, ei edes veikkaustoiminnan, jonka tarkoitus on pyörittää tuottavaa liiketoimintaa. Vastuu vaurastumisestasi on sinulla itselläsi.

Kaikki sijoittajat eivät ole varakkaita, taikka rikkaita. Mutta ajatusmalli ja teot vievät heitä siihen suuntaan. Köyhällä ajatusmallilla ja teoilla taas pitää itsensä taatusti köyhänä jatkossakin.

Varallisuus ja elämän rajallisuus.

24 tuntia vuorokaudessa, kaikilla meistä. Enempää ei ole naapurin Pekalla, eikä Amerikan presidentillä. Oletetaan, että tuosta käytämme vaikka 10 tuntia työntekoon päivittäin, kaksi tuntia työmatkoihin valmisteluineen ja yksinkertaisuuden vuoksi 10 tuntia nukkumiseen. Olemme käyttäneet vuorokaudestamme 22 tuntia ja tuolla jäljelle jäävällä 2 tunnilla pitää tehdä kaikki muut asiat, kuten harrastukset, seurustelu, ruuan laitot yms. pakolliset asiat.

Vaikka luvut heittelee suuntaan jos toiseenkin, niin saa aikamme rajallisuudesta esimerkistä hyvän kuvan. Jos tuohon vielä lisää eliniänodotteen, sanotaan vaikka 85-vuotta, voimme laskea helposti kuinka monta kesää tai vaikkapa joulua meillä vielä on edessämme. Ja monikohan niistä on vielä sellaisia joista saamme nauttia täysillä ja terveenä...

Korkoa korolle on asia mitä kovin harva sisäistää ja sen sisäistäneet ymmärtävät ajan merkityksen myös siinä. Asia jota olen käsitellyt parhaani mukaan aiemmin, joten en mene siihen sen syvemmin tässä kirjoituksessa.

Jos aikamme on siis noinkin rajallista kuin esimerkkitapauksessa, ymmärrämme, että pelkästään työtä tekemällä vaurastuminen on äärimmäisen vaikeaa. Mutta jos laitamme rahan tekemään töitä puolestamme, tekevät sijoituksemme töitä myös kun me emme. Rahoittavat yrityksiä ja niiden toimintaa hyödyttäen useammassa paikassa ja väsymättömästi. Yritykset taas tarjoavat palveluita joille on kysyntää sekä työllistävät ja näin ollen hyödyttävät yhteiskuntaa. Jos näin ei ole, on yritystoiminta käytännössä mahdotonta.

"En ole kiinnostunut sijoittamisesta tai raha ei ole tärkeää."
Kuinnioitan tuollaista mielipidettä kaikkien muiden joukossa, mutta harvoin väite pitää paikkaansa.
Ensinnäkin raha on tärkeää. Sillä maksetaan kaikki menot ja varmistetaan yhteiskunnan toimivuus. Kaupankäynnin väline jolle ei ole olemassa toimivaa korviketta ja ilman rahaa eläminen on käytännössä mahdotonta. Jos taas sijoittaminen ei kiinnosta on taas hyvin huoleton ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteensa ja tyytyykin siihen mitä tarjolla sattuu olemaan, koska ei ole oman taloutensa herra. Rahasta onkin silloin tullut isäntä.

Vaikeaa? -Ei oikeastaan. Kuka tahansa pystyy halutessaan sijoittamaan.
Alkuun pääsee hyvinkin pienillä summilla.

Vaivalloista? -Jonkin verran. Ilman mitään vaivaa, ei voi olettaa saavansa tuloksia.
Onkin siis tehtävä päätös sitoutua ja pidättäydyttävä siinä.

Voit siis vaurastua ja tehdä mitä haluat, missä haluat vapaammin kuin kahlitsemalla itsesi vain toisen unelmien eteen tekevänä työntekijänä jossa elät palkkapäivästä palkkapäivään aina vain uudestaan ja uudestaan. Valinta on lopulta sinun.


Principles for success. Animated ultra-mini series by Ray Dalio:
https://www.youtube.com/watch?v=dKz095P7LdU&t=4s

Hajautus ja menestys.

Aikana jota elämme, pandemian kurittamalla markkinoilla jonka liikkeitä kukaan ei osaa ennustaa voi yrittää ja pelata rahansa pikavoittojen toivossa tai toteuttaa suunnitelmaansa. Laatia tai muokata jo ennalta määriteltyä. Ja yhä useammin huomaan istuvani käsien päällä odottaen vain hiukan parempaa hetkeä. Mutta mikä onkaan se parempi hetki? Yleensä se on aina mennyt, joten odottamalla liian pitkään menettää mahdolliset tuotot odotusajalta ja täydellistä tilaisuutta tuskin tunnistaa kuitenkaan. Toisaalta ei kalliillakaan kannata ostella...
Vastauksen tarjoaa se kuuluisa ns. Ilmainen lounas, eli: hajautus.

Pohtiessani itselleni optimaalisen ajoituksen merkitystä ja toteuttamista, tulin miettineeksi menestystä. Mitä menestys merkitseekään itse kullekin ja miten sen voisi saavuttaa? Paras määritelmä johon olen itse törmännyt on mennyt suurinpiirteiden seuraavanlaisesti:
”Menestys on ideaalinen toteuttaminen ennalta päätetyn päämäärän saavuttamiseksi.”
Jos siis olemme asemassa johon aiemmat tekomme on meidät johtaneet, voimme määritellä menestymisemme sen mukaan mitä olemme saavuttaneet. Olemmeko saavuttaneet sen mitä haluamme tai teemmekö oikeita asioita saavuttaksemme sen tulevaisuudessa?

Janoan menestystä ja tilaisuuksia. Kehittyminen ja eteenpäin meneminen on minulle mahdolllisuuksia tulla paremmaksi ja arvokkaammaksi. Samalla koen paineita tuosta asiasta ja huomaankin olevani enemmän huolissani menestyksestä aivan muissa asioissa kuin taloudellisten kysymysten suhteen. Sijoittaminen ja säästäminen on kuitenkin yksinkertaista puuhaa, joten sen suhteen en ole huolissani. Mitkä asiat merkitsevät sinulle menestystä?

Pelkkää Spekulaatiota.

Kurssit nousee, laskee tai menee sivuttain tai ympäri. Kukaan ei tiedä, eikä siksi liiemmin kannata keskittyäkään jonkun toisen näkemykseen asiasta.

Jos yhtään seuraa ennustuksen antajien onnistumisprosenttia, huomaa sen olevan vähintäänkin keskinkertainen. Lisäksi sitä selittelyiden määrää, puhutaan ne epäonnistumisetkin onnistumisiksi, ainakin osittain.
Ja jos kuitenkin pitäisi sijoittaa, säästää ja kerryttää omaisuuttaan on parempi tutkia muiden mielipiteitä, tehdä omat johtopäätökset ja toimia niiden pohjalta, eikä seurata ennustajien povauksia jotka harvemmin paikkaansa pitävät. Ajallinen hajautus ja kurinalaisuus tuovat varmemmin hyvän lopputuloksen kuin kalastelu ja järjetön ryntäily markkinoilla. Oli tilanne mikä tahansa.

Tiedostan, että esittämällä omia valintojani tai esittelemällä omistuksiani saisin huomattavasti enemmän lukijoita piskuiselle blogilleni, mutta olen päätynyt nykyiseen linjaan aivan tarkoituksella. Sijoittamisen filosofian pitäisi olla tärkeämpi asia kuin yksittäisen sijoittajan tekemiset, vaikka kyseessä olisi Warren Buffet!

Mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. En myöskään mainosta pikavippifirmoja tai kalliita sijoituspankkipalveluita pienen rahallisen korvauksen takia vaan jätän sen muiden tehtäväksi. Kehotan kuitenkin valitsemaan huolella mitä alustaa käytät kaupankäyntiin, sillä kuluissa on todellakin eroja ja saman tai enemmän saatat saada halvemmalla muualta.

Kirjoitankin siis asioista joilla on merkitystä, tinkimättömästi, enkä keskity summiin taikka epäoleellisiin asioihin. Niitä löytää netistä vaikka kuinka ja jopa iltapäivälehtien taloussankareista. Näissä tarinoissahan annetaankin lähes aina hyvin virheellinen tai jopa valheellinen kuva, sellainen jossa lainoista on tullut omaisuutta ja lähes aina selitellään asiat niin, että annetaan lukijan ymmärtää omaisuuden olevan enemmän kuin onkaan.
Tuolla varmasti saavuttaa niitä lukijoita, joita kiehtoo ajatus suurista summista ja keinoista joilla siihen on päästy; lähes, melkein aktuaalia ja melkein oikeaakin tietoa tarjolla.
Joten jos minäkin, vielä joku päivä...

How the economic machine works by Ray Dalio:

https://www.youtube.com/watch?v=PHe0bXAIuk0&t=39s

Korona peli.

Lapsuudessani korona oli biljardia muistuttava lautapeli ja myöhemmin aikuisiällä yhdistin sen meksikolaiseen olueen. En olisi koskaan kuvitellut kyseisen sanan merkitsevän vielä myöhemmin virustautia joka kylvää tuhoa ja rajoittaa elämistä ennennäkemättömällä tavalla.

Olen miettinyt kyseisen pandemian vaikutusta omaan tekemiseen sijoittamisen näkökulmasta ja väkisin myös tulevaisuuteen muutenkin.
Korona-epidemian johdosta moni joutuu lomautetuksi tai menettää työpaikkansa kokonaan.
Ja jos palkkatyö on ainoa tulonlähde, on mahdollisten lainojen lyhennykset ja muut pakolliset menot toivottavasti hoidettavissa pienentyneillä tuloilla. Valitettavasti näin ei aina ole...

Omalta osaltani olenkin siis erittäin tyytyväinen säästöistäni ja sijoituksistani joka tuo turvaa näinä vaikeina aikoina ja olenkin myös täällä puhunut useiden tulonlähteiden tärkeydestä.
Rahallahan ne lääkkeet, kehitystyö, vessapaperit ja ruokakin maksetaan.
Monen mielestähän kaikki on kannattanut tuhlata heti, koska sijoittaminen on vain rikkaille tai ei kannata kuitenkaan. Nyt olisi vihdoin aika tunnustaa tosiasiat!
En ole huolissani salkkuni laskennallisen arvon putoamisesta, voitot tai tappiot realisoituvat kuitenkin vasta myytäessä ja en ole missään nimessä myymässä vaan ostamassa.
Kurssien laskiessa ja mahdollisen taantuman alkaessa alkaa ostohinnat tippumaan ja onkin ostajan markkinat. Tilanne on hyvin valitettava ja toivottavasti kaikki palautuukin normaaliksi hyvin pian.

Mutta kuten aina, olosuhteet on kaikille samat ja on vain pystyttävä toimimaan tilanteesta huolimatta. En siis panikoi, en koe huolta peppupaperin loppumisesta tai käsidesin riittävyydestä. Huolta koen enemmän kaikkien niiden puolesta jotka ovat eläneet palkkapäivästä palkkapäivään laskuja maksellen, kunnes palkkapäivä ei enää koittanutkaan, sekä tietenkin niistä sairastuneista joilla ei ole voimia selvitä.

Nyt jos koska on hyvä aika aloittaa vihdoin sijoittaminen tai sitten voi vain odottaa, tehdä kuten tähänkin asti ja saa sen  mitä ikinä sitten sattuu saamaan.
Niin varmasti kuin kesä koittaa kevään jälkeen koittaa huonojen aikojen jälkeen paremmat.
Pysytään turvassa ja terveenä.

Rahakone.

Törmäsin termiin rahakone Tony Robbinsin kirjassa: Raha peli haltuun.
Kirjasta itsestään löytyy lukuisia arvosteluita joten en tee siitä yhtä lisää kaikkien muiden jatkoksi.

Ajatus rahakoneesta ei ollut lainkaan uusi, ei ainakaan allekirjoittanelle mutta ehkä tapa jolla hän sen kirjassa esittää on helposti ymmärrettävä ja omaksuttava:
Yksinkertaisuudessaan ajatuksena on syöttää kuvitteelliseen rahakoneeseen harmaata massaa, eli rahaa kunnes rahakone tuottaa voittoa kun sijoitetun rahan määrä on saavuttanut tietyn tason ja tuotoilla on merkitystä niin paljon, että saadut voitot tuottavat tarpeeksi kuluihin.
Rahakoneena toimii tietenkin erilaiset sijoitukset ja niistä saatavat voitot ja lähinnä tuotot.

Olen toteuttanut tuota suunnitelmaa jo jonkin aikaa tietämättä kyseisestä termistä ja vaikka en voi vielä tässä vaiheessa todeta, että toteuttaminen on erityisen helppoa, voin kuitenkin jo sanoa, että ei se ole erityisen vaikeaakaan.
Tuo sijoituksiin syydettävä harmaa massa nimittäin tekee tehokkaasti työtä ja tuottaa päivä päivältä enemmän ja enemmän tuottoa.

Ja jos kirjasuosituksia kuitenkin pitää antaa niin; Babylonin rikkain mies, George S Clasonin kirja  jossa tarinanomaisesti kerrotaan lyhyillä ja selkeillä kertomuksilla perusasiat sijoittamisesta sekä tietenkin tuo kuulemma mainosteeveeltä vaikuttava klassikko: Ajattele oikein ja menesty, Napoleon Hill ja ehkäpä vielä Robert Kiyosakin: Rikas isä köyhä isä.
Näilla kolmella kirjalla saa jo ajatuksia ja oikeanlaista asennetta rahaa sekä vaurastumista kohtaan huomattavasti enemmän kuin neuvoilla suomalaisilta sijoituspankkien sivuilta.

Sinänsä erikoista, että jopa nämä sijoituspankkien neuvojat ja asiaan vihkiytyneet sivustot muistavat mainita aika useinkin, kuinka sijoitusneuvojan neuvoihin kannattaa suhtautua varauksella ja kuinka kulut on erittäin tärkeää pitää minimissä antaen samalla neuvoja joista tuskin on merkittävää apua ja perivät vielä isoja kulujakin palveluistaan.

Mutta ehkä tapamme on hakea helppoa tai hyvin markkinoitua ratkaisua sen näennäisen yksinkertaiuuden vuoksi ja olemme siksi valmiita maksamaan siitä tuottavuuden kustannuksella. Moni käyttää kuitenkin aikaansa teknistä analyysiä tehden tai opettelee laskemaan tunnuslukuja ennen kuin edes ymmärtää perusasioita rahasta tai sijoittamisesta.
-Vähän sama kuin juoksisi maratonista vain viimeisen sata metriä ennen maalia!

Tunnusluvut ja todella monia analyysejäkin on saatavilla jo valmiiksi vaikka kuinka, mutta kukaan ei voi opettaa ajattelemaan tuottavasti ja rakentavasti ilman, että olet itse halukas tuon tiedon selvittämään ja omaksumaan.

Ihmettelen aina suuresti niitä joilla ei ole varaa sijoittaa. Jos ei sijoita tai nosta tulotasoaan tai laske kulujaan, niin ei varaa välttämättä olekkaan. Eli joko elää liian leveästi tai ansaitsee liian vähän.
Ja hyväksi koettu tapa ansaita on sijoittaminen!
Niitä jotka haluavat sijoittaa jonkin summan ja unohtaa sijoituksensa ilman huolenpitoa ja odottavansa rikastuvansa tällä tavoin.
Niitä joita asia ei kiinnosta tai niitä joilla ei ole aikaa odottaa.

Yleensä kuitenkin kuluttaminen kiinnostaa, siihen löytyy aikaa ja yllättävää kyllä lähes aina rahaakin.
Sijoittamalla saisi rahaa lisää myös kulutukseen. Ensin olisi kuitenkin hyvä ansaita, sitten vasta kuluttaa.

Elämä palkkapäivästä palkkapäivään, vain maksakseen laskuilla tilinsä tyhjäksi ja tehden tämän saman kaavan mukaisesti yhä uudestaan ja uudestaan vuosien ajan ilman mitään järjellistä syytä. Samalla toivoen. Toivoen lottovoittoa tai ihmettä tai rikasta Amerikan serkkua tai vaikka saunatonttua. Tuossa on edelleen tänä päivänä turhan monen suomalaisen tapa toteuttaa taloudellista elämäänsä.

Parempi ja toimivampi ratkaisu olisi toivomisen sijaan toimia, muuttaa asioita ja huomata kuinka asiat voivat todella muuttua.

Useita asioita joutuu odottamaan, harvaa saa ilman mitään vaivaa ja jos kuitenkin olettaa elävänsä vaikka vielä viisi vuotta, on erikoista kuulla, että "ei kiinnosta paljonko on viiden vuoden kuluttua".
Ja niin uskomatonta kuin se onkin tätä tapaa puolustetaan jatkuvasti.

Jos todellakin on niin; silloin voi kaiken kuluttaa huoletta, ilman huolta huomisesta ja on ihan selvä paljonko rahaa on käytössä viiden vuoden kuluttua.
Suurinpiirtein saman verran kuin tähän asti, sillä jos mikään ei muutu niin mikään ei muutu.

Toteankin yleensä tuohon, että tätä keskustelua ei käytäisi jos olisit viisi vuotta sitten ajatellut toisin. Raha, vaurastuminen, sijoittaminen ja rikkaus on lähes tabuja vielä yhteiskunnassamme, puhumme niistä häpeillen tai sivuutamme koko asian ja kuitenkin nämä asiat ovat läsnä elämässämme väistämättä.

Itseasiassa suomen kielestä tuntuu puuttuvan jopa hyvät termit rahasta puhumiselle.
Valjasta siis rahakone käyttöösi jo tänään jos et sitä ole jo tehnyt.
Ruoki sitä ahkerasti ja tarpeeksi pitkään ja nauti tuotoista.

Eläke ja tulotaso.

En ole eläkeiässä, vielä. Ja täytyy tunnustaa, että en ole monen muun lailla asiaa juurikaan pohtinut. Mutta se ei tarkoita, että en olisi varautunut. IS oli julkaissut mielenkiintoisen artikkelin jossa esiteltiin haaste kokeilla elämistä kuukauden ajan tulevan eläkkeen summalla. Ja voi sitä valituksen määrää kommenteissa, kuinkas muutenkaan...
Miten on mahdollista, että vieläkin vuonna 2020 Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ollaan hyvin yleisesti siinä uskossa, että ainoa keino vaurastua on palkkatyöstä saatu palkka tai mahdollinen lottovoitto?

Kun tulotasoaan voi kuitenkin nostaa, ei mahdollinen pieni eläkekään tunnu enää niin pelottavalta ajatukselta. Ja jos joku osoittaa tämän varsin hataran ajatusmallin palkkatyöstä saadun palkan ja lottovoitosta haaveilun sekä mahdollisesti pienen eläkkeen heikkouden omalla esimerkillään, kokee kovin moni suorastaan velvollisuudekseen esittää epäluuloista vähättelyä.
Vaikka voisi itsekin toimia aktiivisesti ja parantaa omaa taloudellista hyvinvointiaan. Palkkatyöstä saatu palkka voi olla vaatimaton, mutta silti kokonaisansio tai korvaus merkittävä.
(MSI, Multiple Sources of Income!)

Ei muilta pois ottamalla ja vaatimalla itselleen lisää saa.
Mutta omalla toiminnallaan voi asioihin varmasti vaikuttaa.

Kerronpa salaisuuden jos toisenkin; työnantajan tarkoitus ei ole tehdä työntekijöistään rikkaita, eikä valtion. Näiden asioiden ei tosin pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.
Joten, sijoittaminen, säästäminen vaikkapa viidestä kymmeneen vuotta ja olet osana rakentamassa ja tarjoamassa palveluita, etkä ainoastaan niitä käyttämässä. Tuo aika saattaa tuntua pitkältä, mutta kuitenkin moni käyttää jo asuntolainan maksamiseen huomattavasti pidemmän ajan, asunnon joka ei tuota mitään vaan on kuitenkin lähinnä kuluerä. Ja jos kuitenkin elät tuon mainitun ajanjakson ja kulutat, niin eikö olisi samalla aiheellista ostaa jotain arvoa tuottavaa ja ansaita hiukan enemmän?
Tehokas kuluttaminen ilman tehokasta tuottavuutta ei ole kovin kestävä konsepti.

Tuo aika on oikeastaan tuossa lähinnä siksi, että ehkä se pistää kriittisimpien ihmisten mieliin ajatuksen siitä, että vaaditaan tekoja ja uhrauksia keskimäärin vuosien ajan jotta sijoitukset muuttuvat tuottaviksi. Ei ole olemassa vaurastumista ilman tekoja ja uhrauksia. Ja vaikka olisi mukavaa, että vaurastuminen tapahtuisi yhdessä yössä, kestää se keskimäärin pidempään. Ja mikäli emme tiedä kuinka toimia rahan kanssa, ei mikään raha pysy hallussa myöskään kovin pitkään.

Ei ole valtion tai hallituksen vika, ei työnantajan tai verottajan syytä, että et voisi parantaa taloudellista tilannettasi. Ja jos siihen pystyy muutkin, pystyt sinäkin. Vaurastuminen ei myöskään vaadi hyvää koulutusta tai ylivoimaisia kykyjä tai esimerkiksi erityistä älykkyyttä.
Meillä on lukemattomia esimerkkejä erittäin viisaista ja köyhistä ihmisistä ja toisaalta vähemmän viisaista ja hyvin varakkaista. Näillä asioilla ei ole mitään suoraa yhteyttä toisiinsa.
Menneisyytesi tai kenenkään muun mielipiteen ei myöskään tarvitse olla sinua tai tekojasi määrittelevä asia. Vain sinä voit muuttua, tehdä muutoksen. Ja niin halutessasi voit samalla myös kaiken muuttaa. Ja ennen kaikkea voit muuttua vaikka heti, kunhan sitä todella haluat.

Kaikkea ei toki tarvitse, eikä pidäkään tehdä yksin mutta yhtä varmasti ei kukaan voi tehdä muutosta puolestasi tai haluamattasi.

Rikkailla ja varakkailla on huolia ja vaikeuksia siinä missä köyhilläkin, eikä köyhien huolet ole rahahuolia, vaan huolta siitä, että rahaa ei ole.
Meillä kaikilla on vastoinkäymisemme, mutta ero on siinä kuinka käsittelemme niitä.
Raha ei tee immuuniksi vastoinkäymisille, eikä ketään onnelliseksi.
Mutta sen avulla voi tehdä asioita jotka taas vaikuttavat niin omaan kuin muidenkin elämään.


"Parasta mitä voit tehdä köyhille on se, että et tule yhdeksi heistä"

Vaurasta vuotta 2020!

Mitä jäi mieleen kuluneesta vuodesta? Turbulenttisuus ja markkinoiden hermoilu.
IPO-innostus, jolla ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä realiteetteihin, tosin samalla listautumisia oli todella vähän joten ehkä se osaltaan selittää innostusta.
Odotettiin sitä romahdusta kuin kuuta nousevaa, mutta ei se sitten tullutkaan.
Koska mikään ei ole paikallaan ja on vain kasvua tai taantumaa, on se romahduskin jossain vaiheessa väistämätön. Siis jossain vaiheessa!
Itse en lähtenyt hötkyilemään moisen suhteen, enkä meinaa sen kummemmin tulevaisuudessakaan. Strategiani on muutenkin tunnustelevan passiivinen.
Eli olen jatkuvasti tuntosarvet pystyssä, etsin uusia tapoja ja kohteita koko ajan mutta enimmäkseen kasvatan jo olemassa olevia sijoituksiani, hiljaiseen mutta tasaiseen tahtiin.

Toteutan vanhaa ohjetta ja en sijoita enempää kuin voin menettää.
Ja tarjoaahan mahdollinen romahdus todella hyviä ostopaikkoja.

Jos rahaa on kuitenkin käytettävä, oli markkinatilanne mikä tahansa, on rahaa myös säästettävä ja sijoitettava, oli markkinatilanne mikä tahansa.

Käytettävä niin elämiseen kuin sijoittamiseen.
Jos siis lopetan sijoitukset ja ansaitsemisen, täytyy minun lopettaa myös kuluttaminenkin ja en usko sen olevan mahdollista tai edes tavoittelemisen arvoista.
On kuitenkin vain kaksi keinoa ansaita rahaa; tehdä töitä rahan eteen tai laittaa raha tekemään töitä itsensä puolesta. Tapoja kuinka näitä keinoja toteuttaa on sitten useita.
Parhaimpaan tulokseen pääsee yleensä käyttämällä molempia keinoja samanaikaisesti.

En ole tainnut ikinä tehdä uudenvuodenlupauksia, mutta nyt ajattelin tehdä poikkeuksen.
Joten tässä lupaukseni vuodella 2020:

Yritän olla positiivinen, jatkaa sijoittamista parhaani mukaan ja tavoitella päämääriäni markkinatilanteesta riippumatta sekä oppia enemmän sijoittamisesta ja löytää uusia passiivisen tulon lähteitä.

Joitakin uudistuksia meinaan myös tehdä tähän blogiin, mutta niistä lisää myöhemmin...

Oikein hyvää ja tuottoisaa vuotta 2020 sinulle!

Hyvää Joulua.

Kohta on joulu käsillä, vuoden suurin juhla monille ja samalla yksi suurimpia kulutusjuhlia joina moni kotitalous ei budjetteja laske. Muistan kuinka lapsena tuo odotettu juhlapäivä koitti, jolloin syötiin omituisia ja perinteisiä jouluruokia ja tuosta kärsimyksestä sai pitkän odottelun jälkeen availla lahjapaketteja joista paljastui milloin mitäkin.
Jälkeenpäin on vaikeaa löytää järkeä tuolle, olen ilmeisesti kyyninen ja kylmä ihminen, mutta en muista yhtäkään lahjoistani, mutta sen sijaan muistan kyllä sen määrän ihmeellisiä "herkkuja", joita oli syötävä vain koska niin kuului tehdä.

En ole tänä päivänäkään suuri jouluruokien ystävä. Pula-ajan ruokia ja jos ne olisi niin hyviä, niin niitä syötäisiin vuoden ympäri...

Joululahjojen osalta uskon, että lahjat olivat vääriä, siksi niistä ei ole muistoja.
Rahasto-osuuksia, osakkeita lisäksi pakettien sekaan ja nauttisin noista lahjoista vielä tänäkin päivänä ja muistaisin ne myös aivan varmasti.

Nykyisin joulu menee levätessä, villasukat jalassa ja tekemällä joulupukin virkaa lisäansioiden toivossa. Perheen parissa lasi glögiä ja hyvää suklaata, siitä on jouluni tehty.
Ja lahjaksi tulevaisuuden toivoille on laitettu vähän lisää kasvamaan rahastoihin, niiden unohdettavien lahjojen lisäksi.

Hyvää ja rauhallista joulua!

Valinta on sinun.

Jos ajatellaaan, että vaurastuminen lähtee omasta halustaan ja vaatii monesti muutoksen. Niin miksi tarvitaan syitä halutakseen rahaa? Onko rahan haluaminen huono asia tai tuomittava ja miksi? Köyhyys ja rahan puute ei tuo mitenkään ihmisestä tai ihmisten teoista parhaita esiin.
Puutteella perustellaan usein rikollisia tai vähintäänkin kyseenalaisia tekoja, miksi siis tarvitaan syitä haluta rahaa kun tärkeämpää olisi kysyä syitä olla haluamatta rahaa.

Raha ei varmasti ole ainoa asia elämässä ja ei edes se joka on tärkeintä tai mikä tekee onnelliseksi mutta tärkeää se on. Ei rahan tehtävä ole edes tehdä kenestäkään onnellista, sehän on vain kaupankäynnin väline. Näitä asioita on tärkeä miettiä ja tehdä itselleen selväksi koska yhtä varmasti kuin menestyksesi riippuu sinusta ja ajatusmaailmastasi, on se syynä myös miksi et menestyisi.
Vaurastuminen ennen menestystä on kuin haluaisi syödä kakun ennen leipomista.

Ensin on tavoiteltava keinoja joilla vaurastua. Siinä on lottokansalle pureskeltavaa. Ja kuinka todennäköisempää onkin, että vaurastuu omilla teoillaan kuin arvonnalla, puhumattakaan varallisuuden säilyttämisestä.
Siksi lukeminen, tiedon etsiminen, keinojen löytäminen ja ajatusmaailmansa kehittäminen on tärkeitä tiellä asettamaasi tavoitteeseen.

Huipulle on useita reittejä, mutta ei sellaista mikä ei vaatisi töitä tai uhrauksia. Jokaisen on löydettävä itselleen ja tilanteeseensa sopiva tie. Ilman tavoitteita ei voi onnistua. Lähes kaikki saavutukset syntyy ennalta asetettua tavoitetta kohden työskentelemällä suunnitelman mukaisesti. Ja sen voit todeta helposti miettien jo saavuttamisiasi asioita. Lähes kaikki jos ei kaikki on vaatineet jonkinlaisen suunnitelman ja tekoja ennen toteutumista.

Vaurastuminen pitäisi olla yhtä pakollinen tavoite kuin välttämättömän elinkeinon mahdollistava tulotaso. Miksi siis keksiä mitään tekosyitä miksi ei voisi vaurastua tai rikastua, kun maailma on täynnä esimerkkejä niistä jotka ovat lähteneet aivan tavallisista oloista ja saavuttaneet huomattavaa varallisuutta tai niistä jotka ovat saavuttaneet jotain uskomatonta vaikka olosuhteet eivät ole olleet lainkaan suosiolliset.
Suurin osa näistä "onnekkaista" ei ole yhtään sen onnekkaampia tai viisaampia kuin sinä tai minäkään! Joten on turha yrittää keksiä syitä olosuhteista. Olosuhteet on mitä on, tärkeämpää on se miten toimia näissä olosuhteissa.

Olen usemman kerran joutunut keskusteluun jossa minulle on esitetty, kuinka jotain halutaan ja lopulta todettu, että ei kuitenkaan olla valmiita tekemään siihen tarvittavia uhrauksia. Eli oikeastaan voisi todeta, että ei haluta tarpeeksi!
Jos ei ole valmis tekemään vaadittua, ei voi mitenkään olettaa saavansa tuota muka haluamaansa.

Tietoisesti olen opetellut ajattelemaan asioista positiivisemmin, sillä surkuttelulla ja negatiivisella ajatuksilla voi edesauttaa vain negatiivisia ja surkeita asioita kunnes pahimmillaan hyväksyy nämä asiat osaksi normaalia elämäänsä ja alkaa uskomaan, että tuo on osa joka on itselleen langennut.

Jokainen joutuu itse aktiivisesti tekemään töitä omien ajatuksiensa ja arvomaailmansa suhteen. Valinta on sinun, joko tyydyt siihen mitä saat tai pyrit aktiivisesti kohti tavoitteitasi.
Kummalla tavalla luulet ne paremmin saavuttavasi?

Alitajunta, tahto ja tavoitteet.

Mieli ja alitajunta on vahvoja ja ne ohjaavat meitä monella tapaa.
Niin hyvään kuin huonoonkin. Jos ajatukset ovat negatiivisia ne vievät kohti negatiivisia asioita ja vastaavasti positiiviset ajatukset vaikuttavat positiivisesti ja vetävät puoleensa positiivisia asioita.
Jos ei näe tulevaisuuttaan positiivisena, ei se oikein voi sellainen ollakaan, koska ei ole kykyä siitä sellaista muodostaa.

Tarvitaan ohjeet ja suunnitelma ennen tekoja, että kivikasasta saadaan rakennus jne.
Kaikki haluaa parempaa, mutta ei se vielä ole varsinainen suunnitelma.
Mitä pitää tehdä, minkälainen toimintatapa jolla suunnitelma toteutuu, eli suunnitelman jälkeinen toiminta? Ja jos ei halua mitään, ei saa mitään.

Ilman visiota tulevasta ei voikaan määrätietoisesti kulkea tavoitettaan kohti, vaan on jossain.
Ennen vuorelle kiipeämistä pitää päättää, uskoa onnistumiseen ja suunnitelmallisesti pyrkiä huippua kohti. Vain siten voi huipun saavuttaa.

Jos tiettyä aikaa ajattelee matkana, niin missä olet viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?
Voit nyt jo päättää minne päädyt ja tehdä tarvittava sen eteen tai olla ja odottaa ja päätyä jonnekin ja saada jotakin.
Tuskin kuitenkaan vuoren huipulle ja jos se oli haaveissasi...

Aika kuluu kuitenkin, joten miksi et tekisi suunnitelmia jotka kantavat tulevaisuuteen?
Mieltä ja alitajuntaa voi ohjailla. Aikansa voi käyttää tehokkaasti pyrkien päämääräänsä, siis jos sellainen on. Ja jos tarpeeksi tekee töitä, pitäisi se myös saavuttaa ilman negatiivisia tai taaksepäin kantoisia ajatuksia.
Mikään ei ole lepotilassa, on suunta joko eteen- tai taaksepäin. Voima ja vastavoima.
Tuttu Newtonin laki joka pätee tähänkin. Joten olet joko rikkaampi tai köyhempi joka hetki.

Jokainen on oikeastaan siellä missä haluaa olla, siellä missä hänen ajatusmaailmansa pitää hänet. Jos haluaa enemmän, pitää olla enemmän. Tehdä enemmän.
Oltava arvokkaampi yhteiskunnan markkinoiden silmissä. Ja tämä ei todellakaan ole mikään ihmisen arvon mitta, ei varakkaampi ihminen ole kuin varakkaampi, eli taloudellisesti arvokkaampi.

Kannattaakin tehdä enemmän töitä itselleen kuin työlleen. Ei työllä kuitenkaan ole tarkoitus rikastua, tärkeämpää on tehdä työtä josta nauttii. Varallisuus voi kasvaa useasta eri lähteestä ja työnteko voi olla niistä yksi.

Ei menestyjät ole ihmisiä ilman vastoinkäymisiä tai ongelmia, vaan ihmisiä jotka etsivät keinoja niistä selvitäkseen. Rikkaat keskittyvät miettimään keinoja kun köyhät keskittyvät ongelmiin ja usein tyytyvät osaansa.
Meillä kaikilla on mahdollisuudet menestyä ja vaurastua, se on kaikkien oikeus.
Työtä ja uhrauksia pitää kuitenkin tehdä, sillä helppoa se ei yleensä ole. Mutta täysin mahdollista.

Vain muutos on pysyvää.

Jos nykyinen taloudellinen tilanteesi ei ole tyydyttävä. Laskut on maksamatta ja rahat ei vaan riitä, niin onko järkeä jatkaa samalla tavalla kuukaudesta toiseen vai kannattaisiko miettiä mitä voisi tehdä toisin? Samahan pätee muihinkin elämän osa-alueisiin kuin vain taloudellisiin asioihin.
Jos jokin asia ei ole hyvin, kannattaa se muuttaa paremmaksi. Kiire on usein käytetty tekosyy, kuten varattomuuskin. Molemmat sinänsä huonoja, sillä varallisuus mahdollistaa ajan käytön paremmin ja juurikin varallisuuden lisääminen on syy vaurastua.

Jos tilanne ei ole hyvä tai se voisi olla parempi, voi tilannetta saada paremmaksi siis muuttamalla asioita. Yksinkertaista! Miksi sitten emme yleensä tee niin? Osaltaan laiskuutta, osaltaan varmasti pelkoa muutoksesta tai emme vain yksinkertaisesti osaa tehdä mitään.
Ajatellaan, että mikään ei ole täysin staattisessa tilassa, aina on vastavoima jne. niin silloin taloudellisesta näkökulmasta joko rikastumme tai köyhdymme jatkuvasti.
Kumpaan suuntaan siis haluat mennä?
Monesti kykyymme ottaa vastuuta taloudestamme ohjaa uskomukset ja mielipiteet joilla ei ole välttämättä minkäänlaista totuutta takanaan.

-Raha on pahaa ja vaurastuminen väärin.
En ole koskaan kuullut yhtään järkevää perustelua, mihin tuollainen uskomus perustuu.
Raha on vain kaupankäynnin väline, jolla mahdollistetaan palvelut ja eläminen ylipäätänsä ja sen eteen on aina tehtävä jotain jota arvostetaan niin paljon, että siitä saadaan rahaa.
Mukaanlukien peritty raha. Senkin eteen on joku tehnyt jotain rahan arvoista.
Rahan pahuutta toitottavat tahotkin käyttävät lähes poikkeuksetta rahaa, mutta ehkä se ei koskekaan heitä itseään? Vaurastuminen ei ole keneltäkään pois. Ja et sijoittamalla riistä ketään tai tee kenestäkään toisesta köyhempää. Tuot lisäarvoa omalla panoksellasi markkinoille ja teollisuudelle.
Lisäksi mahdollisuus varallisuudesta ja sen tavoittelemisesta tekee yrittämisestä ja työn tekemisestä tavoitteellista ja merkityksellistä.

-En voi rikastua koska synnyinkin köyhänä.
No jos ajatus on, että et elämäsi aikana saa mitään aikaiseksi taloudellisella rintamalla yrityksistä huolimatta, niin  on sitä vaikea uskoa. Lähtökohdat on kaikilla eri, mutta omilla valinnoillaan voi jokainen vaikuttaa vaurastumiseensa halutessaan. Tähän uskomukseen liittyy usein myös ajatus, että rahaa voi ansaita vain työtä tekemällä. Vaikka liikaa töitä tekevät ovat yleensä väsyneitä ja ei välttämättä yhtään sen rikkaampia. Jos juitenkin todella uskot, että puolestasi on päätetty jo syntymäsi hetkellä koko elämäsi kulku, niin en usko että mikään mitä voit lukea, kuulla tai oppia tulee muuttamaan järkähtämätöntä ajatustasi ja toivotankin hyvää, vaikkakin varatonta loppuelämää minkä askareen parissa sen sitten päätätkin viettää.

Näitä uskomattomia väitteitä on niin paljon, että jos huolehtii merkityksettömistä asioista noin paljon keksien samalla lukemattomia syitä miksi ei voi onnistua on parempi muuttaa ajatusmalliaan ja omaa suhtautumistaan, sillä sen muuttaminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin vallitsevien sääntöjen ja ympäristön.

Negatiivisten ajatusten kanssa, keskittyen mahdolliseen häviöön tai antamalla periksi jo ennen aloittamista, ei voi ainakaan mitään saavuttaa vaan on hävinnyt jo ennen aloittamistaan.

Itseään ja asennettaan voi kehittää ja muuttaa. Muutos lähtee kuitenkin aina viime kädessä sinusta itsestäsi ja jos taloudellinen tilanne ei ole hyvä, vaaditaan muutosta.
Miksi et siis ajattelisi asioita uudessa valossa ja ryhtyisi toimiin?
Tai ainahan voit tyytyä kohtaamaan taloudellinen ahdinkosi aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Sillä jos tavoitteenasi ja taloudellisena unelmanasi on kaapia jostain rahat kasaan kerta toisensa jälkeen laskunmaksua varten, niin olet valitsemallasi tiellä ja mitään muutoksia on turha tehdä.
Ongelmat eivät nimittäin kaikkoa itsestään ilman mitään toimia ja vain muuttamalla asioita, voit ratkaista ongelmia pidemmällä tähtäimellä ja pysyvästi.

Kirjoitan paljon asioita mitä ei ole kiva tai helppo kuulla.
Olisihan paljon mukavampaa kuulla, kuinka rikastua ilmaan mitään vaivaa ja yhdessä yössä. Kuinka saada vaikka iso valkoinen Audi ja Aipponi tuosta vaan kuten eräs ystäväni haaveilee.
Sen keinon haluaisin itsekin löytää vaikka haaveeni ovatkin toisenlaiset. Kuinka voisi käyttää täysin rajattomasti rahaa mihin tahansa jne. Näitä satuja saa hakea muualta.

Aionkin keskittyä myös jatkossa kirjoittamaan kuinka todellisuudessa voi vaikuttaa omaan vaurauteensa ja sitä kautta saavuttaa materialistisetkin tavoitteet.
Mutta ilman mitään panosta niitä ei ikävä kyllä saa.
Valinta on täysin sinun. Jos todella haluat jotain, sen myös saat. Mutta mikään ei tule ilman työtä, hinta on aina maksettava.

Ei kannata keskittyä vaikeuksiin, vaan miettiä ratkaisuja.
Kuinka olla taitavampi.
Menestyvät ihmiset ei ole niitä joilla ei ole ongelmia, vaan niitä jotka löytävät keinot selviytyä niistä.
Mitä voisi tehdä vielä paremmin ja tehokkaammin.

Kuten aiemmin todettin, on raha vain kaupankäynnin väline.
Kuinka siis voisit nostaa omaa markkina-arvoasi ja saada enemmän rahaa?

Menneisiin tai merkityksettömiin asioihin ei kannata ajatuksiaan uhrata. Tulevaisuus on edessä, kukaan ei ole menossa menneeseen ja negatiivisten ennakoivien anekdoottien sijaan kannattaa miettiä omaa asennettaan ja toimiaan tästä eteenpäin.

Markkinatilannetta tai vallitsevaa ympäristöä on turha syyttää, positiivisella ja eteenpäin pyrkivällä asenteella saa huomattavasti parempia tuloksia aikaiseksi kuin syyttämällä muita omasta tilanteestaan.


"Köyhät ihmiset toivovat. Rikkaat ihmiset suunnittelevat."

Punainen tupa, perunamaa ja rahaa pankissa

Oma tupa, perunamaa ja säästöt pankkitilillä oli monen suomalaisen unelma ja käsitys varallisuudesta ennen ja on sitä vielä tänäkin päivänä.
Siinä missä pankit tarjoilevat nollakorkoja säästöille ja oma koti ei oikeastaan tuota mitään,
lähinnä päinvastoin kulujen takia.

Saattaisi olla aika toisenlaisille ajatuksille varallisuuden suhteen.

Oman asunnon hankkiminen voi olla joissain tapauksissa järkevää, vaikka siihen käytetty raha onkin pois jostain tuottavasta. Sijoitusasunto on tietenkin aivan toinen asia, sillä sehän hankitaan jo lähtökohtaisesti tuotto-odotus mielessä.

Pankkitilien sijaan kannattaisi myös pikkuhiljaa pankille korotta lainaamisen sijaan miettiä muita tuottavampia sijoitus- ja säästämismuotoja rahoilleen.

Ei pankkitili ole nykyisillä koroilla paikka, jossa varallisuus tuottaisi säästäjälle yhtään mitään.
Siitä pitää nollakorkojen lisäksi huolen myös inflaatio joka ajan kuluessa nakertaa rahan arvoa pikkuhiljaa.

Tästäkin huolimatta suomalaiset pitävät pankkitileillä noin 80 miljardia euroa rahojaan.
Voidaankin siis ihmetellä miksi emme kaipaa tuottoa rahoillemme?
Riskitöntä sijoitusta tuskin on olemassakaan, mutta vaurastuminen ilman minkäänlaista riskiä ja tuottoa on lähes aina mahdotonta. Ei lienekään sattumaa Suomen heikko sijoitus verrattuna muihin pohjoismaihin varallisuuden suhteen.

Onneksi vaihtoehtoja pankkitilillä rahojen makuuttamisen lisäksi on onneksi muitakin kuin patjan väliin piilottaminen. Rahastot, osakemarkkinat, sijoitusasunnot, vertaislainat yms. lista on loputon. Tutkimalla eri sijoitusmuotoja ja miettimällä omaa profiiliaan sijoittajana löytää varmasti itselleen sopivat työkalut oman varallisuutensa kasvattamiseen.

Ne joiden tuotoilla voi ostaa niitä vähemmän tuottavia asioita, kuten vaikka sen punaisen tuvan ja perunamaan, jos siltä tuntuu,

Säästäminen, Sijoittaminen ja Verotiedot.

Säästäminen. Laitetaan rahaa pankkitilille nykyisin vielä nollakorolla ja istutaan ihmettelemässä kun mitään ei tapahdu. Parhaimmassa tapauksessa ostetaan rahasto-osuuksia tai osakkeita, unohdetaan ja odotellaan onnellisina. taktiikka mikä toimi vielä jokin aika sitten, mutta on auttamattomasti vanhentunut tapa nykyisin. Tehdään lisää töitä ja laitetaan lisää rahaa tilille. Vaurastuminen tällä reseptillä on hidasta ja epätodennäköistä.

Säästäminen on hyvä alku ja usein pakollista jotta voi sijoittaa, mutta vaurastumiseen se ei oikein toimi tehokkaasti. Onhan säästäminen vaikkapa pankkiin eräänlaista sijoittamista, siinä lainataan rahaa pankille joka sijoittaa rahaa eteenpäin tai käyttää sitä muuten oman toimintansa mahdollistamiseen.

Nykyisessä markkinatilanteessa pärjää järkevä sijoittaja huomattavasti paremmin, sellainen joka etsii aktiivisesti eri sijoituskohteita, useita eri passiivisten tulojen lähteitä, hajauttaa eri sijoitusmuotoihin ja tarvittaessa tekee muutoksia kulloisenkin tilanteen mukaan. Pyrkii siis maksimoimaan tuoton rahoilleeen seuraamalla aktiivisesti markkinoita ja tarvittaessa tehden korjaavia toimia.
Viisas pääsee vähemmällä. Ja jos ei vähemmällä, niin ainakin toimii tehokkaammin vaurastumisen eteen.

Mikä sitten saa sijoittamaan? Kannustimena voi toimia vaikka Suomessa julkiset verotiedot.
Siinä missä yksi iltapäivälehtien juttu kertoo 25-vuotiaasta vantaalaisesta joka on tehnyt kolmea työtä, ympäripyöreitä päiviä ja pettynyt kun ei ole päässyt listalla tarpeeksi korkealle.
Kertoo toinen artikkeli poliisista joka on sijoittanut vuosien ajan eri keinoilla. Asuntosäästämistä, rahastoja sekä suoria osakesijoituksia, parkkipaikkoja...ja saavuttanut huomattavat pääomatulot.

Arvata saattaa kuinka erilasta lukijoiden argumentointi on näiden kahden jutun välillä.
Vain palkkatuloilla saa ansaita asenteella ja itsensä työllä tappamisella on arvoa. Mutta miksi?

Pääomatulojen eteen on joutunut tekemään uhrauksia ja töitä aiemmin, ei omaisuus josta tuotto tulee ole tullut ilmaiseksi ja eikö ole vain järkevää tehdä työtä joka tuottaa silloinkin kun ei itse ole töissä ja vielä vuosien ajan tulevaisuudessa. Mahdollistaen näin vähemmän työn teon jatkossa ja elämässä muidenkin asioiden toteuttamisen ja tekemisen kuin työn teon.

Voisikin olla järkevää tavoitella useita passiivisia tulonlähteitä vaikka ahkeralla työnteolla ansaituilla rahoilla, eli sjoittaa työstä saatuja tuloja uusiin tuottomahdollisuuksiin ja ansaintamahdollisuuksiin. Arvostan molempia juttujen kertomuksissa pääosassa olleita suunnattomasti. He ovat tehneet valtavasti töitä saavuttaakseen jotain mitä ovat halunneet ja molemmat sen myös saavuttavat.
Olen siitä aivan varma.

Vantaalainen, pettynyt mieskin oli keksinyt sijoittaa rahojaan uuteen bisnekseen ja jutun perusteella keskittyy tästä eteenpäin enimmäkseen siihen. Yhdistettynä useampaan tulonlähteeseen ja ahkeraan työntekoon, ei hänellä pitäisi olla minkäänlaisia ongelmia kivuta ylöspäin listalla jatkossa.


"Raha ei ole köyhien ongelma, vaan sen puute."

Rikas, kuin köyhä.

Voiko rikkaaksi tulla elämällä kuin köyhä?
Sillä voi varmasti edesauttaa rikastumista, mutta ei niin äärimmäiseen mielestäni ole syytä mennä.
Jos nuukailee vähän ja selvittää itselleen omaa rahankäyttöään samalla kun järkeistää kulutustaan, on jo hyvällä tiellä kohti parempaa.

Kuluttaen vähemmän käyttäen samalla vähemmän rahaa.  Mikä on paitsi vihreää, myös taloudellista. Jonkin ajan kuluttua tavasta olla tarkempi rahojen suhteen tulee myös luonnollinen ja helppo tapa toimia. Rikasta elämää voi elää ilman tolkutonta tai vastuutonta rahan käyttöäkin.

Mutta voiko köyhäksi tulla elämällä kuin rikas?
Ehdottomasti ja siitä ei liene syytä hakea esimerkkiä kovinkaan kaukaa. Meistä jokainen tietää ainakin jonkun joka on tätä yhtälöä yrittänyt toteuttaa tuhoisin seurauksin.

Hämmästelen kerta toisensa jälkeen kuinka ihmiset joilla on mielestäni hyvinkin korkeat tulot ovat käytännössä varattomia ja usein vielä veloissa.

Vaikka vaikeaahan se on elää elämäänsä läpi ilman velanottoa, elämäntilanteet muuttuvat kuten myös rahantarve ja harvemmin nämä kaksi asiaa ovat toisistaan riippuvaisia. Ehkä tässäkin on tärkeää tiedostaa minkälaista lainaa ja millä ehdoilla.
Mielessä onkin syytä pitää ajatus, että lainaa otetaan vain kun lainatulla rahalla saadaan tehtyä lisää rahaa. Silloin, onnistuessaanhan tuo lainattu raha tekee lisää rahaa ja kattaa myös lainasta koituvat kustannukset ja enemmänkin.

Usein luen ihmeteltyyn sävyyn kirjoitettuja kirjoituksia siitä kuinka rikkaat väittävät olevansa kuin ketä tahansa. Mutta niinhän se on!
Omaankin ystäväpiiriini kuuluu huomattavasti vähävaraisempia, kuin myös selvästi varakkaampia ihmisiä kuin minä. Ei taloudellinen asema mielestäni määrittele kenenkään arvoa tai edes lompakon paksuutta millään tavalla, koska varakkaammat ihmiset on lähes järjestäen myös tarkempia rahoistaan. Läheskään aina ei ole myöskän mitään ulkoisia merkkejä joista voisi ihmisen varallisuutta päätellä. Autot, asunnot, vaatteet ja muut saattavat olla rahoitettu velalla, rahalla jota ei ole vielä edes ansaittu.

Ainoa ero oikeastaan on jos pitää sellaista hakea,  on kiinnostus omaan talouteen ja raha-asioihin.

Käytän itse huomattavan paljon aikaa tutkiessani ja miettiessäni talousasioita, varallisuutta ja rahamarkkinoita. Sitä voisi ajatella harrastuksena, mutta kyseessä taitaa olla ennemminkin elämäntapa.
Nautin suuresti saadessani seurata varallisuuden kasvua, sekä spekuloidessani eri yhtiöiden tilaa ja tulevaisuutta, miettiessäni uusia strategioita sijoituksille.

En missään nimessä oleta kaikkien käyttäytyvän samalla tavalla tai olevan yhtä kiinnostuneita samoista asioista, mutta sen sijaan toivoisin, että yhä useampi miettisi omaa talouttaan ja kuluttamistaan edes vähän tarkemmin.
Onkin syytä selvittää itselleen seuraavien termien erot ja merkitykset sekä pitää ne mielessä oman kulutuksen hallinnassa: varallisuus, käytettävissä olevat varat, arvo ja hinta.
Sillä elämällä kuin rikas on helppoa saavuttaa köyhyys.



"Wealth is largely the result of habit." -John Jacob Astor

Haluan Enemmän.

Jos ajatellaan, että raha maailmassa ei jakaudu tasaisesti, niin miksi se olisikaan poikkeus.

Eivät muutkaan asiat jakaudu elämässä tasaisesti ja ei se olisi edes realistista tai toisaalta tavoiteltavaa. Kuinka suuret erot sitten ovat hyväksi tai hyväksyttyjä, on jo toinen asia. Lähtökohdat vaikuttavat, mutta eivät määrittele kaikkea, vaikka jotkut niin uskottelevatkin. Ei vaurastuminen ole automaattista, vaikka lähtökohdat olisi mitkä. On asioita joihin voimme vaikuttaa ja niitä joiden kanssa joudumme elämään. Päätämme kuitenkin itse paremman tavoittelusta ja toimistamme sen eteen. Yhtälailla moni päättää olla tekemättä yhtään enempää kuin on tarve ja perustelee sitä sitten itselleen ja muille. Tärkeää on tiedostaa tekojensa tai niiden puuttumisten syyt ja hyväksyä seuraukset.

Jos eräs tuttuni, joka ei tee töitä syystä tai toisesta, saisi saman rahallisen korvauksen kuin minä, joka työskentelen ja sijoitan todella ahkerasti, niin olisiko se reilua? En varmasti löytäisi motivaatiota jos toiminnallani ei olisi vaikutusta taloudelliseen hyvinvointiini ja elämäni laatuun pitkällä tähtäimellä.

Jos elämä rakennetaan pelkästään yhden tulonlähteen varaan, ovat perustukset hyvin hauraalla pohjalla. Työnteko on hyvä alku ja välttämätöntä lähes kaikille, mutta onko pelkän palkkatyön ja siitä saadun palkan varaan laskettu toimeentulo turvallinen ja järkevä vaihtoehto?

Mielestäni ei. Elämä on valintoja ja tämä on yksi.

Meille maksetaan ajasta, jonka käytämme työntekoon, mutta palkan tehtävä ei ole tehdä meistä vauraita tai ratkaista kaikkia taloudellisia ongelmiamme. Se on vain korvaus ajastamme, jota meillä on käytössä rajallisesti.

Useampi tulonlähde ja näiden eteen työskenteleminen, on siksi paitsi kannattavaa, myös turvallisuutta tuovaa. Tämä vaatii erilaista panostamista, kuin palkkatyössä käyminen.

Miksi siis oletamme, että meille kuuluisi enemmän jos emme ole valmiita panostamaan enemmän?

Minäkin haluan enemmän, vaikka se tekisi minusta itsekkään jonkun mielestä.

Itse olen kuitenkin toista mieltä. Saadakseni enemmän joudun tinkimään vapaa-ajasta, tekemään enemmän töitä, siirtämään isoja hankintoja, sekä tinkimään rahan kulutuksesta ja sillä saatavista palveluista ja tavaroista koska suurinosa saamistani rahoista menee sijoituksiin.

Raha ei siis tule ilmaiseksi, vaan sen eteen on tehtävä suunnitelmia, uhrauksia ja myönnytyksiä.

Olen siitä hyvinkin tietoinen ja täysin valmis tekemään vaadittavat uhraukset oman hyvinvointini ja tulevaisuuteni vuoksi.

On paljon ihmisiä jotka haluavat enemmän, mutta eivät halua luopua mistään tai tekemään töitä sen eteen. Helpompi kun on syyttää muita ja yhteiskuntaa. Toisten syyttämisen sijaan kannattaisi keskittyä siihen, mitä voisi itse tehdä enemmän vaurastumisensa eteen.

Onkin erittäin riskialtista elää vain yhden tulonlähteen varassa. Usein kun tuo tulonlähde on työstä saatu palkka. Ja jos menettää työnsä, syystä tai toisesta, tulee täysin riippuvaiseksi yhteiskunnan tuesta. Eli on taas kerran vain yhden tulonlähteen varassa, tosin nyt vielä huomattavasti pienemmän.

Numerot ei valehtele ja rahaa ei kiinnosta. "Raha menee sinne missä sillä on paras olla" ja siinä missä siivooja voi olla todella rikas, voi toimitusjohtaja olla vastaavasti köyhä.

Rahojen ja varallisuuden jakautuminen ei ole automaattisesti kiinni ammatista tai asemasta, toki isommasta palkasta on helpompi sijoittaa, mutta tärkeämpää on aika ja sen vaikutus sijoituksiin.

Ja kuinka sijoitukset tuottavat vaikkapa uuteen autoon verrattuna... Kaikki sen tietävät ja tajuavat ja silti niin moni haaveilee uudesta autosta mielummin, kuin uusista sijoituksista, eli jostain joka tuottaa lisää rahaa. Lopulta ehkä niin paljon, että sillä saisi autonkin hankittua, jos sille on tarve.

Siinä missä jotkut huutavat tällä hetkellä kovaan ääneen, että Kapitalismi ei toimi ja se on matemaattinen fakta, niin tutustuisin mielelläni millä matemaattisella kaavalla tuohon laskelmaan on päädytty? Ja enemmän näenkin järkeä Björn Wahlroosin kirjoituksissa koskien taloutta ja rahamarkkinoita:

..."Mutta sosialismi on niin monelle kaunis ajatus. Ongelma on vain siinä, että se ei toimi. Se ei tarjoa kannustimia menestykseen ja siinä on vapaamatkustajaongelma. Kaikki haluavat auttaa avun tarpeessa olevia, mutta harva haluaa sitä maksaa"

Kommunistinen järjestelmä ei ole koskaan ollut toimiva missään päin maailmaa, joten tuntuukin uskomattomalta kuinka sen perään jaksetaan haikailla aina vaan.

Passiiviset Tulot.

Passiiviset tulot on käsite jolla tarkoitetaan tuloja joiden eteen ei tehdä töitä.
Termi on sinänsä harhaan johtava, sillä jotain panostusta tietenkin tarvitaan jotta voidaan päästä tilanteeseen jossa saadaan passiivista tuloa.

Passiivisiin tuloihin yleensä luetaan kaikki sellainen joka ei ole palkkatyötä ja ei vaadi välttämättä jatkuvaa paikallaoloa tai työtä, kuten sijoitusasunnosta saatava vuokratuotto, erilaiset korvaukset, osingot yms.

Itseäni viehättää passiivisissa tuloissa muutama eri asia.
Ensinnäkin se, että on toimeentulon lähde joka ei ole riippuvainen pääasiallisesta, jolloin useampi rahanlähde tuo turvaa. Vain yhden tulonlähteen varassa oleminen onkin todella riskialtista esimerkiksi tilanteessa jossa menettäää työpaikkansa syystä tai toisesta.
Lisäksi yleensä passiivinen tulo tulee kohtuullisen pienellä työpanoksella kunhan on päästy alkuun.

Itse yritän jatkuvasti miettiä uusia tulonlähteitä nykyisten rinnalle. Jos palkkatyöstä maksetaan tietty palkka ja aikaa on rajatusti, on järkevää miettiä mistä muualta voisi saada tuloja mielellään ilman omaa jatkuvaa työpanostani koska työstä saatu korvaus ei lisäänny rajattomasti, kuten ei myöskään vuorokaudessa tunnit.

Onkin siis parempi keksiä keinoja joilla rahaa voi ansaita silloinkin kun ei ole töissä.
Onko sinulla passiivisia tulonlähteitä?


"Money has the power to buy you things. But a much bigger power of money is in generating more money for you. Those who are able to manifest the latter, are never short of it" -Manoj Arora

Kootut Selitykset.

Kuinka usein olenkaan kertonut lisää sijoittamisestani siitä kysyneelle vain kuullakseni koottuja selityksiä miksi he eivät voi tehdä kuten minä olen tehnyt.

Olen sijoittanut ollessani työtön, opiskellessani ja erilaisissa taloudellisissa tilanteissa, aina kulloistenkin tulojen mukaan. Aina on kuitenkin ollut mahdollista sijoittaa, vaikka pieniäkin summia.
Enkä myöskään koe, että olisin jäänyt mistään paitsi vaikka ei elämässäni ole koskaan ollut mitenkään suunnattomia summia tuhlattavaksi.
Eräs täysin absurdi väite onkin, että ei ole varaa sijoittaa.

Itselläni kun ei ole varaa olla sijoittamatta!
Jos pitää ajatella, haluanko tehdä töitä vuodesta toiseen ja kitkutella pelkällä palkalla
palkkapäivästä palkkapäivään, niin vastaus on että; ei, en halua.
Osinkojen muodossa tuleva lisätulo onkin tervetullut lisä tililleni.
Passiiviset tulot ovatkin niitä parhaita tuloja.

Ja jos taas haluan tehdä töitä koska valitsen niin, tai oikeastaan mitä tahansa muuta sitten keksinkään niin on sekin mahdollista rahan avulla.
Laitankin mielummin rahan tekemään töitä minulle, kuin teen itse töitä rahalle.

Raha ei väsy ja työskentelee vuorokaudet ympäri päivästä toiseen ja samalla voin itse keskittyä johonkin muuhun. Tuntuukin, että nämä uteliaat ihmiset eivät ole kiinnostuneet niinkään sijoittamisesta tai edes vaurastumisesta, rikkaaksi tulemisesta puhumattakaan.
Vaan ainoastaan siitä miten rahaa voisi käyttää.
Vaikka ennen käyttämistä pitäisi kuitenkin ansaita.
Ja tuntuu siltä, että käyttämisen he kyllä osaavat, ehkä turhankin tehokkaasti.
Joten sitä varten on sitten vielä lainat ja luottokortit yms.

Ei liene yllätys, että heistä ei koskaan tule rikkaita, ei vaikka voittaisivat lotossa äkillisesti suurenkin summan rahaa koska kulutuskäyttäytyminen ei muuttuisi. Heidän tietämyksensä ja ajatusmallinsa pitäisi muuttua jotta mikään raha ei valuisi hukkaan hyvinkin äkkiä.

Jos nämä normaalin keskiverto toimeentulon omaavat ihmiset väittävät, että eivät pysty sijoittamaan koska ei ole rahaa. Eletään silloin roimasti yli varojen. Jos palkasta menee siis kaikki käteenjäävä laskuihin ja muihin menoihin, eikä sijoittamiseen riitä edes muutamaa kymppiä kuukaudessa jolla jo pääsisi hyvin alkuun sijoittamisessa.

Sijoittaminen ei ole vaikeaa. Se vaatii sitoutumista ja päättäväisyyttä sekä aikaa, eli toisin sanoen kurinalaisuutta. Rahaa ei tarvita mitenkään suuria summia alkuun pääsemiseksi ja ainakin itse tarvitsen pennosilleni parhaan mahdollisen tuoton, jotta rahani riittäisivät.
Nyt ja ennenkaikkea tulevaisuudessa.

Jos siis rahasi ei tunnu riittävän, on mielestäni aika tarkastella mihin rahasi riittävät ja mihin eivät. Voisiko jostain säästää tai karsia kuluja sekä ottaa enemmän vastuuta omasta taloudestaan ja varallisuudestaan? Ei ole työnantajasi tehtävä tehdä sinusta rikasta, kuten ei myöskään valtion.
Vaan henkilön jonka luulisi olevan asiasta kaikkein kiinnostunein, eli sinun!

Myöhemmin jos asiaan palataan voisin todeta, että minähän sanoin.
Mutta taidan tyytyä olemaan hiljaa ja todeta vaikka, että onhan se kannattanut... tai jotain vastaavaa ympäripyöreää. Sillä näitä ihmisiä varmasti harmittaisi jos tajuaisivat kuinka paljon he menettivät jättäessään tilaisuutensa käyttämättä neuvoista huolimatta, eikä menetettyä aikaa tai hukattua tuottoa ole mahdollista saada enää takaisin.


"It is your duty to be rich, and a sin to be poor."

"Empty pockets never held anyone back.
Only empty heads and empty hearts can do that" - Norman Vincent Peale